Valo

Kannatko menneisyyden pimeyttä mukanasi?

Pimeys seuraa sinua niin kauan kunnes kohtaat sen.

Voit paeta sitä, kääntää sille selkäsi ja kieltää sen olemassaolon.

Pimeys kulkee aina mukanasi.

Se seuraa varjona kaikkialle.

Voit etsiä valoa, lentää valon perässä aurinkoon ja tuijottaa kirkasta valoa yrittäen imeä sitä itseesi.

Niin kauan kuin pakenet pimeyttä, et saa koskaan tarpeeksi valoa.

Niin kauan kuin etsit valoa itsesi ulkopuolelta, jäät aina kaipaamaan lisää valoa.

Pimeys karkottaa valon niin kauan kunnes käännyt kohti pimeyttä.

Anna pimeyden näyttää, ettei siinä ole mitään pelättävää.

Menneisyyden pimeys on sinun opettajasi.

Kun tunnet menneisyyden tunteet ja hyväksyt pimeyden osaksi sinun elämääsi, löydät valon.

Kirkkaan valon pimeyden takaa.

Häikäisevän valon, jonka löydettyäsi sinun ei tarvitse enää matkustaa valon perässä.

Sinun ei tarvitse etsiä valoa itsesi ulkopuolelta.

Valo on sinussa itsessäsi.

Vapaa

Janoatko vapautta?

Oletko vapaa?

Kuka estää sinua olemasta vapaa?

Voit kaivata vapautta ja pitää itsesi kahlittuna.

Tiedostamatta, että viet itse itseltäsi vapauden.

Voit uskotella itsellesi, että tarvitset kahleet pärjätäksesi.

Voit vapauttaa itsesi vanhasta kiinnittääksesi kahleet seuraavaan tukikohtaan.

Varasuunnitelmaan, turvaverkkoon, toisten kannateltavaksi.

Jokainen tarvitsee turvasataman, jossa kerätä voimia.

Jossain vaiheessa tulee aika päästää itsensä vapaaksi.

Aika lähteä lentoon.

Entä jos estät itseäsi lentämästä, koska pelkäät vapauden rajattomuutta?

Voisitko luottaa, että siipesi kantavat?

Saisitko siitä rohkeutta lähteä lentoon?

Mitä tekisit, jos olisit täysin vapaa?

Minne lentäisit, jos antaisit itsesi olla vapaa?

Sydämen valo

Näetkö sydämessäsi valon pilkahdusta?

Loistaako sisälläsi kirkas aurinko vai himmeä kynttilän liekki?

Näetkö pelkkää pimeyttä?

Onko sisälläsi niin pimeää, että on vaikea suunnistaa sydämen luo?

Sisäinen valo tarvitsee huolenpitoa.

Aluksi riittää pienikin hohde.

Niin pieni, että saatat epäillä sen olemassaoloa.

Valo lisääntyy, kun kuvittelet näkeväsi sen.

Valo lisääntyy, kun annat sille tilaa ja huomiota.

Valo lisääntyy, kun teet itsellesi hyviä tekoja.

Valo lisääntyy, kun alat säteillä sitä ympärillesi.

Millaista valoa sinä säteilet?

Hengitys

Miten hengität?

Mitä viestit kehollesi hengitykselläsi?

Pyydätkö kehoasi varautumaan pahimpaan?

Pidätkö hengityksesi pienenä?

Annatko sen virrata vapaana, hitaana aaltona?

Tunnistatko, minne hengityksesi virtaa?

Hengitätkö koko kehoosi?

Kulkeeko hengityksesi varpaisiin ja sormiin asti?

Jääkö jokin osa kehostasi vaille hengityksen virtausta?

Hengitätkö kipuusi antaen hengityksen helpottaa oloasi?

Miten hengität stressaantuneena?

Tunnetko elämänvoiman, joka sinussa virtaa hengityksen mukana?

Tiesitkö, että voit milloin tahansa rauhoittaa kehosi?

Voit kertoa kehollesi kaiken olevan hyvin juuri nyt.

Riittää, kun hengität syvään ja rauhallisesti.

Sisään. Tauko. Ulos. Tauko. Sisään. Tauko. Ulos. Tauko.

Suvaitsevaisuus

Kuinka suvaitsevainen olet?

Oletko suvaitsevainen mielipiteille, jotka rajoittavat vapauttasi olla se kuka olet?

Oletko suvaitsevainen sanoille, jotka vievät sinulta tilaa olla oma itsesi?

Oletko suvaitsevainen teoille, jotka rikkovat rajojasi?

Kuinka suvaitsevainen olet?

Oletko suvaitsevainen mielipiteillesi, joilla asetat itsesi toisten yläpuolelle?

Oletko suvaitsevainen sanoillesi, joilla luot haittaa toisille?

Oletko suvaitsevainen teoillesi, joilla estät toisia seuraamasta omaa polkuaan?

Kuinka suvaitsevainen olet?

Oletko suvaitsevainen mielipiteillesi, joilla pienennät itseäsi?

Oletko suvaitsevainen sanoillesi, joilla puhut lannistavaan sävyyn itsellesi?

Oletko suvaitsevainen teoillesi, joilla estät itseäsi kukoistamasta?

Kuinka suvaitsevainen olet?

Elämätön elämä

Kuinka paljon elämää jätät elämättä pitäessäsi kiinni siitä, mikä ei ole sinulle hyväksi?

Kuinka paljon hyvää jätät kokematta, koska haluat pitää itsesi kärsimyksessä?

Kuinka paljon kärsimystä aiot vielä kestää, ennen kuin uskallat päästää irti vanhasta?

Kuinka paljon vanhaa voisit jättää taaksesi, jos luottaisit uuden tulevan tilalle?

Kuinka paljon uutta mahtuisi elämääsi, jos suot itsellesi vapauden menneestä?

Kuinka paljon vapautta tarvitset, jotta elämäsi voi kääntyä valoon?

Kuinka paljon valoa mahtuu sydämeesi, jos annat pimeyden väistyä?

Kuinka paljon pimeyttä uskallat jättää taaksesi, jotta uskoisit ansaitsevasi vain parasta?

Vertailun suo

Jumissa vertailun suossa.

Pitäisikö sinunkin, kun nuo kaikki muutkin?

Ei ole tullut aiemmin edes mieleen, ei ole sinulle tärkeää, mutta kun nuo kaikki muutkin.

Kun keskityt vain omaan tekemiseen, kaikki on selkeää.

Kun luotat omaan visioosi, suunta näkyy kirkkaana silmiesi edessä.

Kunnes satut vilkaisemaan ympärillesi, seuraamaan muita, joista jokainen toteuttaa omaa visiotaan.

Visiota, joka ei ole sinun.

Oma visiosi katoaa visioiden viidakkoon niin, että sitä on vaikea erottaa joukosta.

Ehkä tuo toinen on sittenkin parempi, koska se näyttää olevan suositumpi.

Ehkä on parempi valita se, minkä kaikki muutkin ovat valinneet.

Vai onko sittenkään?

Vertailun ansaan lankeaa alitajuisesti, vaikka olisit tiukasti päättänyt keskittyä omaan matkaan.

Vertailu vie helposti sinne minne kaikki menevät.

Vertailu vie kohti toisen visiota, jollei oma ole kirkkaana sydämessä.

Seuraatko laumaa vai pysytkö polullasi?

Muista oma visiosi.

Se on ainoa, jota sinun tarvitsee seurata.

Kasvu

Elämän tärkeimmät kasvun paikat ovat niitä, joita ei voi itse valita.

Elämä heittää jääkylmään, syvään veteen ja on vain räpiköitävä rantaan.

On pelastauduttava miettimättä, miten selviän ja haluanko tätä.

Elämä ei kysy, haluatko kasvaa ihmisenä vaan tekee valinnan puolestasi.

Vasta jälkeenpäin voi katsoa, millaisesta mankelista selviytyi läpi.

Tyhjiin puristettuna.

Eilen suunnittelin käyntikorttia itselleni ja mietin rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi.

Totuttelin uuteen jääkaappiin, jonka hyllyt olivat väärillä paikoilla edelliseen verrattuna.

Facebook muistutti päivitykselläni, että on kulunut kolme vuotta lapseni viimeisen sytostaattikuurin viimeisestä annoksesta.

Rohkeus sai taas uuden mittakaavan.

Muistin, mistä olen jo selvinnyt.

Miten kaikki tämä rohkealta tuntuva vaikuttaa pieneltä todellisen kasvun edessä.

Olin sukeltanut pimeyteen ja löytänyt takaisin pinnalle.

Monen synkän talven jälkeen tämä oli ensimmäinen, jolloin en huomannut pimeyttä.

En kärsinyt pimeydestä, koska sisälläni oli valoisaa.

Tunnen itseni ensimmäistä kertaa vapaaksi, vaikka joka toinen päivä jännittää uuden edessä.

Olen omalla polulla, jota en olisi ilman lapseni sairautta ehkä löytänyt.

En ehkä olisi uskaltanut hypätä tuntemattomaan.

Ilman räpiköintiä jääkylmässä vedessä.

Manifesti

Voi tehdä paljon asioita
ilman että tekee kovasti töitä

Voi saada paljon aikaan
ilman että näkee paljon vaivaa

Voi luoda paljon uutta
ilman että ponnistelee kovasti

Voi saavuttaa haluamiaan asioita
ilman että tekee kovasti töitä, näkee paljon vaivaa, ponnistelee kovasti

Voi tehdä rennosti

Voi saada enemmän aikaan tekemällä vähemmän

Voi antaa asioiden tapahtua

Voi tehdä ilon, nautinnon ja rauhan kautta


Aamusivuille syntyi tänään manifesti työnteosta

Uusi tapa tehdä

Uusi tapa elää

Uskomukseni tekemisestä, jotka osoittautuvat omassa elämässäni todeksi joka päivä

Oletko mukana tekemässä tallaista maailmaa todeksi?

Roolivaatteissa

Mitä rooleja esität?

Pitääkö sinun esittää jotain muuta kuin olet tullaksesi hyväksytyksi?

Roolissa oleminen on aina raskaampaa kuin omana itsenäsi oleminen.

Jos esität työhaastattelussa jotain muuta kuin olet, joudut jatkamaan roolissa työn saatuasi.

Kuvittele pukevasi rooli yllesi joka päivä, vuosien ajan.

Ei ihme, jos odotat viikonloppuja ja lomia ja pelkäät uutta työviikkoa.

Jos rooli rajoittaa sinua, haluatko ottaa sen kantaaksesi?

Entä vedätkö roolin yllesi kotiovella?

Vanhemman roolin, jonka olet omaksunut lapsuudestasi.

Puolison roolin, jonka sait kotoa mukaasi.

Jos huomaat matkivasi vanhempiesi reaktioita, et silloin ole oma itsesi vanhempana tai puolisona.

Vanhemman rooli ahdistaa enemmän kuin vanhempana oleminen.

Missä tunnet olosi vapaaksi?

Missä olet paras versio itsestäsi?

Kenen kanssa uskallat ja osaat olla oma itsesi?

Roolissa käyttäydyt alitajuisen ohjelmointisi mukaan.

Roolissa reagoit pystymättä vaikuttaa reaktioosi.

Roolivaatteet puristavat aina jostain kohdasta.

Vasta kun tulet tietoiseksi esittäväsi roolia, voit alkaa riisua sitä yltäsi.

Kun olet aidosti itsesi, tunnet olosi vapaaksi.

Kuinka kauan jaksat esittää rooliasi?

Mieti vuosien pakkopaitaa ylläsi, jos päätät ottaa roolin vastaan.

Onko se elämää, jota haluat esittää?

Entä jos olisit oma itsesi kaikkialla?

Miltä tuntuisi elää ilman esittämistä?

Miltä elämä tuntuisi?

Runsaus

Kasvoitko niukkuuden vai runsauden ilmapiirissä?

Opitko säästämään vai sijoittamaan?

Opitko välttämään vai ottamaan riskejä?

Pidätkö tiukasti kiinni omastasi peläten, että tilalle ei tule uutta?

Vai osaatko luopua ja luottaa, että saat tarvitsemasi?

Jos toinen saa jotain, onko se sinulta pois?

Vai näetkö toisen onnistumisen esimerkkinä siitä, mihin sinäkin voit päästä?

Niukkuuteen tottuneelle mikään ei ole tarpeeksi.

Liian vähän rakkautta, huomiota, läsnäoloa, nähdyksi tulemista.

Liikaa yksinäisyyttä, pärjäämistä, sinnittelyä, suorittamista, hyväksynnän hakemista.

Niukkuudessa elävä kerjää ulkopuolelta, koska tuntee itsensä sisäisesti tyhjäksi.

Mikään määrä arvostusta muilta ei riitä, jos et itse arvosta itseäsi.

Kun huomaat, että runsauden lähde on sinussa, et ole enää riippuvainen muista.

Annat runsauden virrata elämääsi.

Elätkö niukkuudessa vai runsaudessa?

Kuinka suuria unelmia uskallat unelmoida?

Kuinka paljon hyvää osaat ottaa vastaan elämääsi?

Kuinka paljon hyvää ansaitset?

Sinä olet rajaton, jos uskot niin.

Sinä elät runsaudessa, jos uskot niin.

Uskotko?

Matka omaksi itseksi

Ajattele, että voisit inspiroida ihmisiä parhaiten olemalla täysin oma itsesi.

Ajattele, että voisit auttaa toisia parhaiten tekemällä asioita, joita synnyit tekemään.

Ajattele, että olisit täysin tyytyväinen, tässä hetkessä, olemalla oma itsesi, tekemällä asioita, joita sinun on tarkoitus tehdä.

Niin yksinkertaista.

Tiedätkö, kuka olet sisimmässäsi?

Kaikkien niiden kerrosten alla, joita olet rakentanut aidon minäsi ympärille.

Kerrosten, joilla peitit itsesi, jotta sopeutuisit joukkoon.

Tiedätkö, miltä tuntuu tehdä asioita, joita sinun on tarkoitus tehdä?

Kun kaikki virtaa itsestään, helposti, pakottamatta.

Kun huomaat, että kaikella kokemallasi on ollut jokin tarkoitus.

Tiedätkö, miltä tuntuu päästä omalle polulle?

Polulle, jonka sinä teet itsellesi.

Polulle, joka ei seuraa muiden odotuksia vaan on sinun valitsemasi.

Tiedätkö, miltä tuntuu rauha, kun olet löytänyt aidon itsesi ja tarkoituksesi?

Kun olet löytänyt luovuutesi ja kadonneet unelmasi.

Kun tunnet, että olet löytänyt etsimäsi.

Sen kuka olet ilman ponnistelua.

Sen hienompaa tunnetta ei ole.

Matka siihen tunteeseen ei aina ole helppo, mutta se on kaiken vaivannäön arvoinen.

Voin auttaa sinua kulkemaan kohti tuota tunnetta.

Olla sinun matkakumppanisi ja mentorisi.

* * *

Tähän kiteytyy minun kutsumukseni ja missioni.

Tämä on 200. blogitekstini.

Kiitos sinulle, että luet ja kuljet rinnalla.

Ajautuminen

Vannoin, että minusta ei ikinä tule konsulttia.

Päädyin työskentelemään konsulttina kymmenen vuotta.

Vannoin, että minusta ei ikinä tule yrittäjää.

Tällä kertaa valitsin tietoisesti ryhtyväni yrittäjäksi.

Punnittuani kaikki vaihtoehdot, joista vain tämä tuntui oikealta.

Kummankin päätöksen tein itse.

Konsultin uralle ajauduin, yrittäjyyden valitsin tietoisesti.

Siinä on valtava ero.

Sain valita vapaasti, koska minun ei tarvinnut enää pelastaa itseäni vanhasta.

Olemme elämän virran vietävänä ja eteemme tulee tilaisuuksia.

Meidän tarvitsee vain valita, mihin niistä tartumme.

Voimme valita pelosta tai vapaudesta käsin.

Ajaudumme paikasta toiseen, jos emme tiedä, mihin haluamme päätyä.

Tartumme ensimmäisenä eteen tulevaan tilaisuuteen, jos pelkäämme uppoavamme.

Tartumme mihin tahansa tilaisuuteen, kunhan vain pääsemme pois vanhasta.

Voimme valita vapaasti, jos emme pakene menneisyyttä ja luotamme tulevaisuuteen.

Voimme valita virtamme ja tarttua vain oikealta tuntuviin tilaisuuksiin.

Tietoisesti.

Kun on ensin valinnut virtansa, voi antautua sen vietäväksi.

Voi luottaa, että virta kannattelee.

Suvaitsevaisuus

Kuinka suvaitsevainen olet?

Oletko suvaitsevainen mielipiteille, jotka rajoittavat vapauttasi olla se kuka olet?

Oletko suvaitsevainen sanoille, jotka vievät sinulta tilaa olla oma itsesi?

Oletko suvaitsevainen teoille, jotka rikkovat rajojasi?

Kuinka suvaitsevainen olet?

Oletko suvaitsevainen mielipiteillesi, joilla asetat itsesi toisten yläpuolelle?

Oletko suvaitsevainen sanoillesi, joilla luot haittaa toisille?

Oletko suvaitsevainen teoillesi, joilla estät toisia seuraamasta omaa polkuaan?

Kuinka suvaitsevainen olet?

Oletko suvaitsevainen mielipiteillesi, joilla pienennät itseäsi?

Oletko suvaitsevainen sanoillesi, joilla puhut lannistavaan sävyyn itsellesi?

Oletko suvaitsevainen teoillesi, joilla estät itseäsi kukoistamasta?

Kuinka suvaitsevainen olet?

Kadonnut hiljaisuus

Pelkäämme hiljaisuutta.

Pelkäämme hiljaisuutta niin paljon, että siitä on tullut katoava luonnonvara.

Täytämme jokaisen tilan taustamusiikilla, kuulutuksilla ja hälinällä.

Poistamme hiljaisuuden, jotta emme kuulisi omia ajatuksiamme.

Täytämme hiljaisuuden puheella, jotta toisetkaan eivät kuulisi ajatuksiaan.

Poistamme hiljaisuuden ja kutsumme sitä yhteisöllisyydeksi.

Täytämme hiljaisuuden kulkemalla kuulokkeet korvilla.

Pelkäämme hiljaisuutta ja yksinoloa niin paljon, että poistamme seinät ympäriltämme.

Kutsumme sitä yhteisöllisyydeksi ja tiimityöksi.

Poistamme hiljaisuuden ja ihmettelemme, mihin innovatiiviset ideat ovat kadonneet.

Poistamme seinät, jotta voimme kehittää äänieristettyjä tilaratkaisuja.

Ennen niitä kutsuttiin huoneiksi.

Poistamme hiljaisuuden ja kaipaamme sitä enemmän kuin mitään muuta.

Suuri

Mitä jos et pelkääkään epäonnistumista?

Entä jos suurin pelkosi on, että onnistut?

Ehkä pelkäätkin omaa voimaasi ja suuruuttasi.

Muutoksen askeleessa saattaa eniten pelottaa menestyminen.

Jos olet tottunut tekemään itsestäsi pienen, on pelottavaa astua vapauteen.

Saatat oivaltaa, että kaikki rajoitukset ovat vain omassa mielessäsi.

Saatat huomata, että olet suostunut olemaan pienempi kuin oletkaan.

Kukaan muu ei pienennä sinua kuin sinä itse.

Olisitko pieni, jos saisit olla juuri sellainen kuin olet?

Sinä synnyit uskoen omaan täydellisyyteesi.

Uskoit, että osaat mitä tahansa ja pystyt mihin tahansa.

Vasta ympäristö alkoi horjuttaa uskoasi omaan suuruuteesi.

Aloit kadottaa uskosi siihen, että voit olla kaikkea.

Opit pienentämään itseäsi, koska uskoit toisten mielipiteitä.

Mielipiteitä, joiden luulit olevan totuuksia.

Varot uskomasta omaan täydellisyyteesi, jotta välttyisit pettymyksiltä.

Pienennät rajoittuneilla uskomuksillasi itseäsi ja elämääsi.

Kun löydät oman suuruutesi, näet miten monilla tavoilla olet tehnyt itsestäsi pienen.

Sinä olet täydellinen, suuri ja vapaa.

Opit vielä näkemään sen itsekin.

Pitäisi

Onko tämä valinta, joka pitäisi tehdä vai jonka haluan tehdä?

Elätkö pitäisi-elämää?

Elätkö elämää, jota oletat muiden odottavan sinulta?

Toimitko vastoin sydämesi ääntä tekemällä pitäisi-valintoja?

Valitsetko polun, joka tuntuu järkevältä valinnalta?

Koska niin pitäisi tehdä.

Vaikka tiedät sen olevan väärä ratkaisu sinulle.

Jäytävä tunne sisälläsi kertoo sen olevan väärä valinta.

Voit myös valita polun, jonka tunnet olevan sinulle oikea.

Vaikka se kulkisi eri suuntaan kuin on tavallista.

Jäytävä tunne katoaa, kun alat tehdä päätöksiä itseäsi kuunnellen.

Rauhan tunne valtaa mielen joka kerta, kun teet valinnan sydämelläsi.

Sydämen valinnoista ei tule koskaan huono olo.

Ei koskaan.

Sydämen valintoja ei tarvitse perustella itselle.

Järjen valintoja joutuu perustelemaan joka päivä uudestaan.

Sydämen valintoihin ei tarvitse motivoitua.

Järjen valintoihin täytyy löytää motivaatio joka päivä uudestaan.

Kun oppii valitsemaan sydämellään, pitäisi katoaa sanavarastosta.

Pitäisi johtaa ahdistukseen.

Sydämen valinta johtaa rauhaan.

Pitäisikö vai haluanko?

Yrittäminen

Yksi elämän käännekohtia on, kun huomaa luopuneensa yrittämisestä.

Jooga opettaa olemaan yrittämättä.

Jos joogassa yrittää, on pahasti hakoteillä.

Keho hajoaa, jos yrittää enemmän kuin mihin on valmis.

Kaikki sujuu luonnostaan, kun tekee sen, mihin sillä hetkellä pystyy.

Eikä yritä yhtään enempää.

Kun lakkaa yrittämästä, voi vain olla.

Täysin oma itsensä.

Voi hyväksyä sen, mitä on.

Tässä hetkessä.

Kun lakkaa yrittämästä, voi vain tehdä.

Kuinka paljon voimia kuluukaan siihen, että yrittää olla jotain muuta kuin on.

Yrittää tehdä vastoin omaa parastaan.

Yrittää pakottaa asiat olemaan jotain muuta kuin ne ovat.

Kun lakkaa yrittämästä, kaikki yrittämiseen kulunut energia vapautuu muuhun käyttöön.

Voi tehdä tai olla, mutta ei tarvitse yrittää.

Miltä tuntuisi lopettaa yrittäminen?

Kärsimys

Elämä voi olla kärsimystä.

Vaikeuksia vaikeuksien perään.

Vaikeuksia, jotka yrittävät saada meitä havahtumaan.

Havahtumaan, että elämä ei olekaan kärsimystä.

Uskotko?

Elämä ei ole kärsimystä.

On vaikeuksia, epäoikeudenmukaisuutta, menetyksiä, kaatumisia, iskuja vasten kasvoja.

Niillä kaikilla on tarkoituksensa.

Kärsimyksellä on tarkoituksensa.

Aina.

Emme voi poistaa toisen kärsimystä, jos hän ei ole siihen valmis.

Kärsimys jatkuu niin kauan, kunnes ihminen itse sanoo: ”Nyt riittää!”

Sen jälkeen tulee auttajia elämään.

Auttajia on ollut koko ajan, mutta toista ei voi auttaa, jos hän ei ota apua vastaan.

Apua satelee, kun ihminen on valmis etsimään ulospääsyn kärsimyksestä.

Siihen asti voi vain kulkea vierellä ja tuntea kärsimyksen musta pilvi hänen ympärillään.

Vaikeuksilta emme voi välttyä, eikä elämä aina ole helppoa.

Kärsimys on valinta.

Kärsimyksessä ulkoistaa elämänsä valinnat muille näkemättä omaa vastuuta.

Valitsin oman kärsimykseni niin kauan, kunnes sain siitä tarpeekseni.

Vuosien ajan uskoin, että elämä on kärsimystä.

Kun olin valmis, tartuin jokaiseen neuvoon ja johtolankaan löytääkseni tien ulos kärsimyksestä.

Sitä ennen olin antanut neuvojen kaikua kuuroille korville, koska olin kärsimyksessäni avuton.

Tarvitsin riittävästi kärsimystä ollakseni valmis muuttumaan.

Huomatakseni, että elämä ei ole kärsimystä.

Startti

”You must live at the speed that suits you. Don’t force things.

…If you work quickly, you work quickly. If you work slowly, you work slowly.”
Rod Judkins

Seitsemän vuotta kypsyttelin päätöstä irtisanoutumisesta konsultin työstä.

Lähes vuoden olen kypsytellyt päätöstä päätoimisesta yrittäjyydestä.

Kummankin päätöksen tiesin olevan ainoa oikea ja silti niiden tekeminen vei aikaa.

Mukaan mahtui paljon itseni soimaamista, miksen voisi tehdä asioita nopeammin.

Paljon kysymyksiä, uskallanko, miten ja milloin uskallan, entä jos en uskallakaan, uskallan sittenkin.

Kunnes hyväksyin, että annan asioiden tapahtua omalla painollaan.

En puske, pakota, kiirehdi, vertaile tai suorita.

Sen elämän jätin taakseni ja teen valintoja rauhasta käsin itseäni kuunnellen.

En tee niin kuin kuuluisi tehdä vaan teen niin kuin minusta tuntuu hyvältä ja oikealta.

Hyväksyin, että minun tapani tehdä muutoksia vaatii aikaa.

Anna itsesi ottaa tarvitsemasi aika muutokseen.

Sinun ei tarvitse vastustaa sitä, jos haluat edetä hitaasti.

Kun hyväksyt sen, asiat virtaavat itsestään.

Tulee päivä, jolloin tunnet olevasi valmis ja uskallat tehdä päätöksen.

Olen tai teen, en yritä.

”Myönnämme sinulle mielellään starttirahan yritystoiminnan käynnistämiseen. Olet valmistautunut yritystoiminnan käynnistämiseen erinomaisesti, ja tarjoamallesi palvelulle on arviomme mukaan kysyntää.”

Etsitäänkö yhdessä unelmasi, luovuutesi ja itsesi näköinen elämä?