Merkityksellinen työ

Luonnostaan

Pari viikkoa olen vain levännyt ja kerännyt voimia.

Lomaillut.

Hellittänyt kaikesta.

Ollut tekemättä juuri mitään muuta kuin kesäisiä asioita.

Kaiken tekemättömyyden lomassa olen löytänyt itseni tekemästä asioita, jotka tulevat täysin luonnostaan.

Joita en osaa olla tekemättä, vaikka en tekisi mitään.

Olen auttanut useampaa ihmistä oivaltamaan merkittäviä asioita elämästään.

Kuuntelemalla, kysymällä ja puhumalla.

Olen löytänyt itsestäni kehokuiskaajan.

Olen hoitanut lähimmäisten yskän, kivun ja lihasjännityksen.

Vain aistimalla, tuntemalla, koskettamalla ja kuuntelemalla kehon viestejä.

Ymmärtämällä enemmän kuin tiedän ymmärtäväni.

Kokeillut, mihin käteni pystyvät ja yllättynyt itsekin niiden voimasta.

En tee mitään, vaan annan tapahtua.

Olen antanut intuition johdattaa eteenpäin.

Olen ihmetellyt, mikä on seuraava askeleeni.

Olen seurannut johtolankoja kirjojen pariin, joista löydän taas uusia vastauksia kysymyksiini.

Olen löytänyt innostuksen väsymyksen väistyttyä.

Jatkan lomailua ja annan asioiden tapahtua.

Tekemättömyys taitaa olla paras tapa tehdä asioita.

Klik

”Kiitos kuuntelevasta keskustelusta, sopivasta ohjeistuksesta - kuitenkin omalle oivallukselle tilaa jättäen. Kun lähdin, tiedostin että päässä oli kuulunut ”klik”, jotain oli naksahtanut uuteen asentoon ja sen jäsentymiselle ja tietoiseksi muuttumiselle oli hyvä antaa vielä aikaa rauhoittumisen ja hiljentymisen merkeissä. Muutoksen hetken huomaa kyllä kun on todella tarkkaavaisena. Sellaisenkin mistä ei vielä tiedä mikä se on. Kiehtovaa!”

”Klik” ja elämä saa uuden suunnan.

”Klik” ja jokin muuttuu. Paremmaksi.

”Klik” ja jonkin ajan päästä kuulen, kuinka asiakkaani on uskaltanut jättää vanhan työnsä seuratakseen uutta polkua.

”Klik” ja saan seurata, miten luovuuden ääni alkaa puhjeta kukkaan.

”Klik” ja ajautumisen sijasta voikin alkaa valita oman suuntansa.

”Klik” ja näen, miten askeleet kulkevat kohti unelmaa, joka vielä hetki sitten oli piilossa.

Haluatko sinä kokea oman ”klik”-hetkesi ja alkaa seurata sydämesi polkua?

Ripottelen tähtipölyä jälleen elokuussa.

Lue lisää:

Uuden elämän arvo

Mentorointi

Kaiken tarkoitus

Sinun tarinallasi on tarkoitus.

Sinun vaikeuksillasi on tarkoitus.

Kaikella kokemallasi on tarkoitus.

Sinä voit auttaa toisia sillä polulla, jonka olet itse kulkenut.

Heitä, jotka kulkevat askeleen jäljessä.

Jotka etsivät suuntaa sumun keskellä.

Samassa sumussa, josta sinä olet löytänyt tien ulos.

Silläkin on tarkoitus, mitä juuri nyt elät todeksi.

Pimeydellä, joka estää sinua näkemästä eteenpäin.

Vaikeuksilla, joiden tarkoitusta et vielä näe.

Koska tarkoitus selviää vasta jälkeenpäin.

Kuopan pohjalla helpottaa ajatus, että tällä kaikella on tarkoituksensa.

Voit auttaa toisia sillä kokemuksella, mitä elämä opettaa sinulle tällä hetkellä.

Sitten, kun olet päässyt valon puolelle.

Miltä kutsumus tuntuu?

Kymmenen vuoden uralle yritysvastuun konsulttina mahtui paljon onnistumisia.

Silti mikään niistä ei tuntunut niin hienolta kuin kuulla, että joku aloittaa aamunsa lukemalla blogiani.

Tietää, että oman tarinani kertominen rohkaisi kokeilemaan siipiä yrittäjänä.

Saada viesti mentoroitavalta, kuinka orastavasta haaveesta tuleekin totta.

Auttaa toista löytämään asioita, jotka saavat silmät sädehtimään.

Kuulla, kuinka suosittelemani Rosen-hoito oli ollut pyhä ja vapauttava kokemus.

Löytää yhteys niin, että koko keho säkenöi.

Olla täydellisesti läsnä ja puhua sydämestä niin, ettei muista sanoista jälkeenpäin mitään.

Avata luovuuden portti ja antaa vain sanojen virrata.

Kokea suurimpana haasteena, että unelmia on niin paljon, ettei osaa valita niiden väliltä.

Tuntea, että jos tämä olisi viimeinen päiväni, en katuisi mitään.

Tältä tuntuu merkityksellinen työ.

Tältä tuntuu elää kutsumustaan todeksi.

Haluaisitko sinä löytää omasi?

Varaa oma aikasi mentorointiin.

Intohimoja

Viime keväänä vasta aavistelin, minkä asioiden ympärille uusi elämäni kietoutuu.

Nyt minulla on niin paljon intohimoja, etten tiedä mihin niistä keskittyisin.

Kirjoittaminen on kutsumukseni.

Sanat vain virtaavat.

Aion julkaista kirjani enkä jäädä odottamaan, että joku valitsee minut.

Henkisen hyvinvoinnin valmennus on kutsumukseni.

Haluan auttaa ihmisiä löytämään oma loistonsa ja tulemaan näkyväksi itselleen.

Jooga on kutsumukseni.

Se on jotain paljon enemmän kuin osasin ennen joogaopettajakoulutusta ajatella.

Haluan vetää meditatiivista joogaa, tunnejoogaa ja joogaa lastensairaalassa oleville vanhemmille.

Auttaa löytämään rauha hengityksestä, tulemaan tietoiseksi kehostaan ja ymmärtämään kehonsa viestejä.

Rosen-menetelmä on kutsumukseni.

Haluan kokea ja sanoittaa kehon ja tunteiden yhteyttä.

Auttaa löytämään aito itsensä vapauttamalla kehoon padottuja tunteita.

Haluan kirjoittaa ja puhua kirjoittamisesta, luovuudesta, oman äänen löytämisestä, kehotietoisuudesta, kehon ja tunteiden yhteydestä, hiljaisuudesta, rauhasta ja luottamuksesta elämään.

Joten ethän ihmettele, jos minulla on vieläkin vaikeuksia esitellä itseni lyhyesti.

Kiteytettynä autan löytämään aidon itsesi, sen kuka olet ilman ponnistelua.

Arvojen mukainen elämä

Huomaan, että en osaa enää ajatella työtä erillisenä osana elämää.

Uran sijasta rakennan elämää, jossa teen valintani arvojeni mukaan.

Vapaus, luovuus, rauha, lempeys, ylellisyys ja läsnäolo.

Haluan säilyttää rauhallisen rytmin arjessani.

En halua menettää kuukausia elämästäni siihen, että työ vie kaiken aikani ja energiani.

Haluan riittävästi aikaa palautua ja levätä ponnistelua vaativan työn jälkeen.

En halua rakentaa maailmaa valmiiksi ennen jokaista joulua ja juhannusta.

Haluan jättää aikaa tyhjyydelle ja hiljaisuudelle, joita luovuuteni ja herkkyyteni tarvitsevat.

En halua täyttää päiviäni kokouksilla tai juosta paikasta toiseen.

Haluan mitata työni tuloksia sillä, miten autan ihmisiä voimaan paremmin omassa elämässään.

En halua tuntea, kuinka jokainen laskuttamaton tunti lisää arvottomuuden tunnetta.

Haluan mitata työtäni vaikutuksilla, en siihen käyttämälläni ajalla.

Haluan yksinkertaistaa monimutkaistamisen sijasta.

En halua saada asioita kuulostamaan hienommilta kuin ne ovat.

Haluan työskennellä luottaen intuitiooni, sillä muuta tapaa en enää osaa.

En halua asettaa tarkkoja tavoitteita, koska elämä osaa järjestää asiat minua paremmin.

Haluan puhua omana itsenäni asioista, joista organisaation edustajana minun pitäisi olla hiljaa.

En halua odottaa lomaa voidakseni hyvin arjessani.

Haluan työskennellä omana itsenäni, sillä olen hylännyt roolit elämästäni.

En halua toimia vastoin itseäni. Kehoni ilmoittaa kyllä, jos olen tekemässä väärän valinnan.

Vapaus, luovuus, rauha, lempeys, ylellisyys ja läsnäolo.

Varmuus ja pelko

“Pelottiko hypätä? Mistä sait varmuuden?”

Pelotti.

Pelottaa.

Tiedän, että pelottaa jatkossakin.

Pelottaa ennen ja jälkeen, mutta eniten pelottaa ennen.

Olen vain oppinut, että pelon kanssa voi elää.

Pelko kulkee mukana, mutta siihen tottuu.

Vuosi sitten irtisanouduin vakinaisesta, arvostetusta ja hyväpalkkaisesta työstä ilman varmuutta tulevasta.

Pelotti ehkä enemmän kuin lapsen syöpähoidot, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.

Sain varmuuden luottamalla omaan tunteeseen.

Irtisanouduin.

En joutunut sillan alle.

En hypännyt päättömästi vaan olin laskenut, että pärjään taloudellisesti.

Irtisanoutumisen jälkeen olin työttömänä ja pohdin yrittäjyyttä lähes vuoden.

Pelottiko hypätä yrittäjäksi?

Pelotti.

Todella paljon.

Vielä enemmän kuin irtisanoutuminen.

Yrittäjä putoaa yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle.

Yrittäjä saa itse rakentaa oman turvaverkkonsa.

Pelottaa edelleen.

Silti samaan aikaan tiedän, että asiat järjestyvät.

En vielä tiedä miten.

Minä vain tiedän kaiken järjestyvän.

Näen, miten monen elämää olen muuttanut jo ennen kuin olen tehnyt sitä työkseni.

Luotan, että joku auttaa ennen kuin joudun sillan alle.

Suoraan sanottuna minulla ei ole välillä hajuakaan, mitä olen tekemässä.

Luulen, että kaikilla on enemmän tai vähemmän sama tunne.

Tarvitsen apua, enkä edes tiedä millaista.

Ainoa varmuus on se tunne sisälläni.

Varmuuden kanssakin pelottaa.

Ajan kanssa pelko vain tekee tilaa luottamukselle.

Pelosta huolimatta

Mistä saada rohkeutta ottaa se askel, joka eniten pelottaa?

Vaikka tietäisit sen olevan oikea askel.

Kun paikallaan pysyminen sattuu enemmän kuin askeleen ottaminen.

Kun olet saanut tarpeeksesi siitä, että kaikki on vieläkin ennallaan.

Pelko kuiskii koko ajan mielessä, entä jos se ei olekaan oikea askel.

Entä jos askel vie huonompaan suuntaan?

Entä jos edessä onkin jotain pahempaa kuin nykytilanne?

Ei tarvitse odottaa oikeaa askelta.

Riittää, että ottaa askeleita johonkin suuntaan.

Koskaan ei tule sitä hetkeä, että sinua ei enää pelottaisi.

Pelko pysyy mielessä silloinkin, kun olet tehnyt päätöksesi.

Kun vihdoin uskallat ottaa askeleen pelosta huolimatta, sinussa vapautuu suunnaton energia.

Kaikki pelkoon ja paikallaan pysymiseen käyttämäsi energia lähtee virtaamaan.

Sinun ei tarvitse enää keskittää ajatuksiasi pelkäämiseen.

Sinä uskalsit!

Kaikki energia vapautuu silloin johonkin uuteen.

Sinulla ei tarvitse olla vastauksia valmiina.

Saatat löytää etsimäsi vastaukset vasta sen jälkeen, kun olet ottanut askeleen.

Pelko ilmestyy mieleen silloinkin, kun olet päässyt omalle polullesi.

Ei kannata odottaa pelon katoamista.

Kannattaa toimia pelosta huolimatta.

Kannattaa opetella hiljentämään pelko.

Ota pelosta voimaa liikkeelle lähtemiseen.

Pelko kertoo, että olet oikeilla jäljillä.

Mitä sitten?

Mitä sitten, jos et nauti työstäsi?

Mitä sitten, jos et löydä merkitystä tekemisestäsi?

Mitä sitten, jos tunnet olevasi väärässä paikassa?

Mitä sitten, jos elämä tuntuu valuvan hukkaan työpäivän aikana?

Mitä sitten, jos käytät virkeimmät tunnit päivästäsi johonkin, mistä ilo on kaukana?

Mitä sitten, jos menetät jälleen yöunesi murehtien seuraavaa työpäivää?

Mitä sitten, jos et saa kaipaamaasi arvostusta työyhteisöstäsi?

Mitä sitten, jos menetät terveytesi ylitöitä paiskien?

Mitä sitten, jos et muista vuosia elämästäsi liiallisen kuormituksen takia?

Mitä sitten, jos itket itsesi uneen jokaisen työpäivän jälkeen?

Mitä sitten, jos pääset irrottautumaan töistäsi vain matkustamalla kauas?

Mitä sitten, jos perheesi näkee sinusta pahimmat puolet, koska annoit parhaasi työpäivän aikana?

Mitä sitten, jos eläkepäivistä ei tulekaan sellaisia kuin niin hartaasti odotit?

Mitä sitten, jos käytit elämäsi parhaat vuodet uskaltamatta muuttaa suuntaa?

Mitä sitten, jos sinua kaduttaa eniten se, ettet uskaltanut edes yrittää?

Mitä sitten?

Sydämesi polulle

”Seuraavaan kuukauteen et saa miettiä lainkaan työhön liittyviä asioita.”

Tällaisen neuvon annoin eilen mentoroitavalleni, joka etsii uutta suuntaa uralleen.

Uskon, että seuraavaan tapaamiseen mennessä on tapahtunut paljon enemmän kuin edellisen kuukauden aikana.

Tiedän, että tätä neuvoa noudattamalla näen seuraavalla kerralla sädehtivät silmät edessäni.

Kuulen kokemuksia ilosta ja nautinnosta.

Olemme yhden tai useamman askeleen lähempänä vastausten löytymistä.

Autan ihmisiä löytämään uuden suunnan uralleen, mutta hyvin epätavallisin keinoin.

Minun kanssani et listaa vahvuuksiasi ja mieti, millaisista työtehtävistä pidät.

Et ehkä ole vielä tietoinen todellisista vahvuuksistasi.

Et ehkä tiedä, kuka aidosti olet.

Minä en auta löytämään järkeviä ratkaisuja, koska järki on saanut sinut niin eksyksiin.

Autan löytämään sen polun, jossa sielusi tuntee olevansa elossa.

Sydämesi polun, jolla voit olla juuri sellainen kuin olet.

Saatat aloittaa etsintäsi katseesi tiukasti urapohdinnoissa ja päätyä löytämään elämän, jonne tunnet kuuluvasi.

Se elämä voi olla jotain ihan muuta, mitä nyt osaat kuvitella.

Siinä elämässä ei tarvitse odottaa lomia tai eläkepäiviä, koska löydät merkitystä arjesta.

Ota ensimmäinen askel uuteen elämääsi ja varaa aika mentorointiini.

Sanojeni elämä

Sanani elävät omaa elämäänsä.

Ne ovat minusta peräisin, mutta eivät ole minun.

Sanani ovat kulkeneet paikkoihin, joissa en itse ole käynyt.

Ne ovat ehtineet esitellä minut jo kauan ennen kohtaamista.

Sanani koskettavat ihmisiä, joita en ole koskaan tavannut.

Niistä puhutaan, vaikken ole itse kuuntelemassa.

Sanani tekevät näkymätöntä näkyväksi.

Ne osuvat haavaan, jonka on tarkoitus parantua.

Sanani sanoittavat asioita, joille ei ole löytynyt sopivia sanoja.

Ne herättävät kyyneleitä, jotka ovat odottaneet vapautumistaan.

Sanani nostavat kylmiä väreitä.

Ne antavat lohtua ja turvaa.

Ihmeellisintä kaikista, sanani antavat rohkeutta muuttaa elämän suuntaa.

Ne auttavat löytämään vastauksen kysymykseen.

Kiitos sinulle, joka annat sanoilleni tarkoituksen ja elämän.

Uuden elämän arvo

Miten paljon arvoa saisit siitä, ettet kuluta jälleen yhtä vuotta itsellesi merkityksettömässä työssä?

Minkä arvoinen sinulle on hetki, jolloin voit jättää vanhan taaksesi löydettyäsi oman paikkasi?

Miten paljon arvoa saisit siitä, että löydät elämääsi ilon harmauden ja pimeyden jälkeen?

Minkä arvoinen sinulle on nautinto, kun tunnet vuosien jälkeen luovuuden virtaavan?

Kuinka paljon arvoa saisit siitä, että kadoksissa olleet unelmasi avautuvat silmiesi eteen?

Minkä arvoinen sinulle on kutkuttava tunne sunnuntai-iltana, kun et malta odottaa uuden viikon alkua?

Ajatteletko itsellesi ostamiasi palveluita kuluna vai investointina?

Jos ne ovat kuluja, yrität aina löytää halvemman vaihtoehdon.

Jos näet ne investointeina itseesi ja tulevaisuuteesi, alat nähdä arvon hinnan takana.

Olet valmis maksamaan siitä, että joku toinen on miettinyt valmiiksi askeleita, jotka vievät sinua eteenpäin.

Maailma on täynnä ilmaisia neuvoja, podcasteja, videoita, webinaareja tai kirjoja.

Blogissani on lähes 250 tekstiä, jotka auttavat sinua oivaltamaan, kysymyksiä, joiden avulla pääset eteenpäin.

Voit kokeilla, harhailla ja löytää etsimäsi.

Voit myös nopeuttaa etsintääsi ja valita sinulle sopivan kumppanin matkallesi.

Käytin lähes kymmenen vuotta harhailuun ennen kuin löysin keinot, jotka auttoivat minua pääsemään polulleni.

Nyt näen, miten harhailun tuloksena löytämäni keinot vievät toisia kohti sydämensä polkua.

Minä harhailin, jotta sinä voisit oikaista muutaman mutkan etsinnöissäsi.

Juuri nyt on oikea hetki ottaa ensimmäinen askel kohti itsesi näköistä elämää.

Ota yhteyttä, jos kaipaat unelmasiepparin apua etsintöihisi.

Lue lisää mentoroinnistani.

Ura vai elämä?

Aloittaessani omaa uramuutostani en tiennyt, mitä olen etsimässä.

Tiesin vain, että en halua palata perhevapaalta entiseen työhöni.

Luulin etsiväni vain sitä, mitä haluan tehdä työkseni.

Löysin sen, mutta sain jotain vielä enemmän.

Sain itseni näköisen tavan elää.

Löysin merkityksen tekemiselleni.

Opin kuuntelemaan itseäni.

Sain tavoitteiden tilalle unelmat, joiden tiedän toteutuvan.

Ennen kaikkea sain rauhan.

Rauhan mieleen ja rauhallisen rytmin elämään.

Siitä en halua enää luopua.

En enää haaveile eläkepäivistä tai laske kuukausia lomaan.

Loma on menettänyt merkitystään, kun merkitystä löytyy arjesta.

Lähinnä opettelen hillitsemään innostustani.

Siitäkin tarvitsee pitää vapaata ja muistaa levätä.

Tiedän, että kaikki meni juuri niin kuin pitikin.

Silti suren niitä vuosia, jotka olen unohtanut työkiireiden vuoksi.

Huomaan monen läheisteni kanssa vietetyn hetken pyyhkiytyneen mielestä.

Oli aina niin kiire töissä saada maailma valmiiksi, että mieli teki töitä vapaallakin.

Haluan elää niin, että muistan loppuelämäni vuodet.

Mitä sinä etsit?

Itsesi näköistä uraa vai elämää?

Sinä voit

Sinä voit aloittaa alusta.

Täysin puhtaalta pöydältä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Sinä voit muuttaa mieltäsi.

Sinun ei tarvitse keksiä järkevää syytä muita varten.

Riittää, että tunnet tekeväsi oikein.

Sinä voit asettaa itsesi etusijalle.

Sinun täytyy valita itsesi.

Vain silloin sinulla on annettavaa muille.

Sinä voit vaihtaa suuntaa, kulkea kohti uutta.

Vaikka sinulla on vain aavistus tulevasta.

Luota omaan tunteeseen.

Se kantaa pitkälle.

Hyvinvoinnin anatomia

On hyvinvointia tai pahoinvointia.

On vain hyvinvointia elämässä.

Elämä tapahtuu työssä tai vapaa-ajalla.

Ihminen on sama ihminen niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Ihminen voi hyvin, kun

- hän voi olla sellainen kuin on,

- hän on siellä, missä haluaa olla ja

- hän tekee asioita, joita haluaa tehdä.

Ihminen voi pahoin, kun

- hän ei voi olla sellainen kuin on,

- hän ei ole siellä, missä haluaa olla tai

- hän ei tee asioita, joita haluaa tehdä tai tekee asioita, joita ei halua tehdä.

Ihmisellä on tunteet.

Ihminen tuntee koko ajan, niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Jos ihminen tukahduttaa tunteensa, ne patoutuvat kehoon jännitykseksi.

Keho oireilee, kun ihminen toimii vastoin itseään.

Pahoinvointi syntyy, kun ihminen toimii vastoin itseään.

Pahoinvointi kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään ihminen toimii vastoin itseään.

Pahoinvointi kasvaa, mitä enemmän ihminen joutuu hylkäämään itseään.

Hyvinvointi lisääntyy, mitä kokonaisempana ihminen saa olla oma itsensä.

Elämässä - työssä ja vapaa-ajalla.

Mentorointi

Mietin pitkään, millä sanalla kutsuisin sitä, mitä teen työkseni.

Olenko mentori, valmentaja, inspiroija vai jotain muuta?

Mietin, kunnes sain hyvän neuvon unohtaa määrittely ja antaa asiakkaiden kertoa.

Yhdeltä sain nimen dream catcher.

Autan tunnistamaan unelmasi ennen kuin itse vielä tiedät, miltä ne näyttävät.

Toisen mielestä dream hatcher kuvaisi vielä paremmin, miten autan hautomaan unelmia, kunnes ne ovat valmiita kuoriutumaan päivänvaloon.

Autan löytämään ja näkemään ainutlaatuisuutesi.

Kolmas lähetti minulle kuvan upeasta maalauksestaan saatesanoilla: ”Ajattelin antaa tälle nimeksi ’En ole luova’.”

Muistutuksena lähtötilanteesta, kun luovuus oli kadonnut elämästä pitkäksi aikaa.

Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen oli löytynyt luovuuden flow ja maalaaminen vuosien tauon jälkeen.

Kasvoilla sädehtivä ilme, kun sydämessä tuntui jälleen innostuksen merkkejä.

Autan löytämään paikkasi, kun tiedät kaipaavasi urallesi muutosta, mutta et tiedä, mistä suunnasta lähteä etsimään.

Muutos tarvitsee aikaa, kun alkaa huomata, että oma paikka saattaakin olla jossain ihan muualla kuin missä se on tähän asti ollut.

Autan sinua luottamaan paikkasi löytyvän silloinkin, kun oma uskosi on vähissä.

Autan sinua seuraamaan sydämesi polkua.

Kutsun sitä mentoroinniksi. Sinä voit keksiä minulle uuden lempinimen.

Lue lisää työskentelystä kanssani.

Kulisseissa

Muista, että näet toisen muutoksesta usein vain hetket, jolloin hän ottaa askeleita eteenpäin.

Et näe niitä hetkiä, kun mikään ei tunnu etenevän.

Tunteja, päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia.

Et näe niitä aamuja, kun pelko tulevasta painaa jo herätessä hartioilla.

Et kuule niitä ajatuksia, jotka ilmestyvät, kun ei vieläkään ollut rohkeutta ottaa seuraavaa askelta.

Jokaista uutta askelta voi edeltää pitkä sisäinen suostuttelu.

Jokaista rohkeaa tekoa voi edeltää piilottelu peiton alla.

Jokaista onnistumista voi edeltää monta kokeilua ja epäonnistumista.

Et ole todistamassa niitä kertoja, kun on joutunut opettelemaan hiljentämään mielen vastustuksen.

Uudelleen ja uudelleen.

Et tunne niitä vaikeuksia, joiden läpi on täytynyt kulkea päästäkseen eteenpäin.

Et näe, mitä tapahtuu kulisseissa.

Näet vain sen, mitä toinen haluaa näyttää.

Sinä pystyt siihen samaan, mikä näyttää toiselta sujuvan helposti.

Kaikki työ tehdään ennen lavalle astumista.

Käyntikortti

Vuosi sitten tein itselleni unelmien käyntikortin.

Kirjoitin siihen unelma-ammattini ja ajattelin, että joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ne voivat toteutua.

Unelmien käyntikortti lompakossani irtisanouduin konsultin työstäni.

Seuraavana päivänä kaikkien irrallisten ammattien välille ilmestyi punainen lanka.

Auttaa ihmisiä löytämään aito itsensä, unelmansa ja luovuutensa.

Nyt vuotta myöhemmin unelmani ovat paljon lähempänä toteutumista.

Olen kirjoittanut elokuun jälkeen yli 200 blogitekstiä. Kirjoittaja on matkan varrella muuttunut kirjailijaksi ja kolme kirjaideaa työstyvät omaan tahtiin.

Iloitsen mentoroitavieni edistymisestä matkalla omalle sydämenpolulleen. Ei ole hienompaa tunnetta kuin kuulla kokemuksia luovuuden heräämisestä ja innostuksen löytymisestä.

Opiskelen joogaopettajaksi ja olen aika lähellä taivasta, kun kotitehtävänä saan kirjoittaa päiväkirjaa hengittämisestä ja opiskelu tarkoittaa joogatunneille menoa.

Rosen-menetelmän opinnot etenevät ja pääsen tällä viikolla perehtymään ihmisen anatomiaan sekä lihasten ja tunteiden yhteyteen. En olisi ikinä uskonut olevani näin innoissani paksusta anatomian oppikirjasta.

Olen toista viikkoa yrittäjänä ja melkein huomaamatta olen löytänyt kaipaamani työyhteisön samanhenkisistä yrittäjistä.

Vuodessa ehtii tapahtua enemmän kuin itse osaa ajatella.

Kirjoita unelmasi paperille.

Sinun ei tarvitse miettiä, miten ne toteutuvat.

Kunhan annat itsesi unelmoida isosti.

Luota siihen, että asiat voivat järjestyä paremmin kuin uskallat kuvitella.

20180404-148.jpg

Vertailun suo

Jumissa vertailun suossa.

Pitäisikö sinunkin, kun nuo kaikki muutkin?

Ei ole tullut aiemmin edes mieleen, ei ole sinulle tärkeää, mutta kun nuo kaikki muutkin.

Kun keskityt vain omaan tekemiseen, kaikki on selkeää.

Kun luotat omaan visioosi, suunta näkyy kirkkaana silmiesi edessä.

Kunnes satut vilkaisemaan ympärillesi, seuraamaan muita, joista jokainen toteuttaa omaa visiotaan.

Visiota, joka ei ole sinun.

Oma visiosi katoaa visioiden viidakkoon niin, että sitä on vaikea erottaa joukosta.

Ehkä tuo toinen on sittenkin parempi, koska se näyttää olevan suositumpi.

Ehkä on parempi valita se, minkä kaikki muutkin ovat valinneet.

Vai onko sittenkään?

Vertailun ansaan lankeaa alitajuisesti, vaikka olisit tiukasti päättänyt keskittyä omaan matkaan.

Vertailu vie helposti sinne minne kaikki menevät.

Vertailu vie kohti toisen visiota, jollei oma ole kirkkaana sydämessä.

Seuraatko laumaa vai pysytkö polullasi?

Muista oma visiosi.

Se on ainoa, jota sinun tarvitsee seurata.

Kasvu

Elämän tärkeimmät kasvun paikat ovat niitä, joita ei voi itse valita.

Elämä heittää jääkylmään, syvään veteen ja on vain räpiköitävä rantaan.

On pelastauduttava miettimättä, miten selviän ja haluanko tätä.

Elämä ei kysy, haluatko kasvaa ihmisenä vaan tekee valinnan puolestasi.

Vasta jälkeenpäin voi katsoa, millaisesta mankelista selviytyi läpi.

Tyhjiin puristettuna.

Eilen suunnittelin käyntikorttia itselleni ja mietin rohkeutta ryhtyä yrittäjäksi.

Totuttelin uuteen jääkaappiin, jonka hyllyt olivat väärillä paikoilla edelliseen verrattuna.

Facebook muistutti päivitykselläni, että on kulunut kolme vuotta lapseni viimeisen sytostaattikuurin viimeisestä annoksesta.

Rohkeus sai taas uuden mittakaavan.

Muistin, mistä olen jo selvinnyt.

Miten kaikki tämä rohkealta tuntuva vaikuttaa pieneltä todellisen kasvun edessä.

Olin sukeltanut pimeyteen ja löytänyt takaisin pinnalle.

Monen synkän talven jälkeen tämä oli ensimmäinen, jolloin en huomannut pimeyttä.

En kärsinyt pimeydestä, koska sisälläni oli valoisaa.

Tunnen itseni ensimmäistä kertaa vapaaksi, vaikka joka toinen päivä jännittää uuden edessä.

Olen omalla polulla, jota en olisi ilman lapseni sairautta ehkä löytänyt.

En ehkä olisi uskaltanut hypätä tuntemattomaan.

Ilman räpiköintiä jääkylmässä vedessä.