Vuosi 2018

Aloitin vuoden peläten, löydänkö koskaan innostusta, tarkoitusta tekemiselleni, unelmia tai kutsumustani. Olen tästä vuodesta viikon lomankin jälkeen vielä maitohapoilla ja ajatukset kiitollisuudesta sekaisin. Niin paljon hienoja asioita on tapahtunut, että universumi tuntuu palkitsevan minua vuosien pysähtyneisyyden ja vaikeuksien jälkeen. Löysin Rosen-menetelmän, joka oli ratkaiseva käänne parempaan. Avain kaikkeen. Löysin kehotietoisuuden, padotut tunteet kehostani, jotka rajoittivat tekemistäni ja elämääni. Opin, että rajoittavat uskomukset ja ajatukset ovat kehossa, eivät mielessä. Oivalsin, että olen asunut päässäni ja opettelen elämään kehossani, kuuntelemaan kehoni viestejä. Opin kuuntelemaan intuitiotani, joka kertoo minulle aina oikean tien. Sain takaisin kadoksissa olleen luovuuteni. Löysin taiteilijan itsestäni. Löysin piirtämisen ja maalaamisen voiman käsitellä tunteita ja ilmaista itseäni. Löysin oman ääneni. Tulin pois piilosta ja opettelin tulemaan näkyväksi. Kasvatin uudet siivet murtuneiden tilalle. Löysin elämäni ensimmäiset työhön liittyvät unelmani. Löysin Seth Godinin, jonka sanat auttoivat löytämään tarvitsemani rohkeuden. Irtisanouduin vuosien pohdinnan jälkeen konsultin työstäni. Hyppäsin tyhjän päälle ja huomasin, että turvaverkko kannattelee minua. Luovuin yhdestä ammatista ja sain kymmenen unelma-ammattia tilalle. Opin luottamaan, että asiat järjestyvät ajallaan. Opin huomaamaan, että kaikella on tarkoituksensa. Opin päästämään irti täydellisyyden tavoittelusta. Löysin pimeyden tilalle valon. Vaihdoin mustan väreihin. Tein itselleni nettisivut omalla nimelläni. Sain takaisin kirjoittamisen lahjan. Kirjoitin Sylvan lehteen tärkeimmän kirjoitukseni. Aloin kirjoittaa blogia päivittäin. Riisuin suojahaarniskan ja opin olemaan aidosti oma itseni, se kuka olen ilman vaivannäköä. Opettelin unelmoimaan isosti. Aloin kokeilla asioita, tehdä ja saada valmista aikaan. Opin, että kaikki väärät valinnat elämäni varrella olivat välttämättömiä löytääkseni tien tähän pisteeseen, oikeaan suuntaan. Opin, että olenkin aina halunnut kulkea valtavirran ulkopuolella omalla polulla. Vasta nyt uskallan myöntää sen itselleni. Opin tuntemaan kiitollisuutta elämäni vaikeuksista ja synkimmistä hetkistä. Järjestin ensimmäiset Mothers in Business -tilaisuuteni ja loppuvuodesta jaoin oman tarinani kahdessa MiB:n tilaisuudessa. Sain koskettavampaa palautetta sanoistani kuin koskaan aiemmin kymmenen vuoden urani aikana. Tapasin upeita, samanhenkisiä ihmisiä, joista on tullut uusi heimoni. Monta heimoa. Olin koulutuksissa villasukat jalassa ja tajusin tulleeni kotiin. Ymmärsin olevani erityisherkkä, mikä auttoi oivaltamaan paljon asioita elämäni varrelta. Löysin LinkedInin voiman täynnä mahdollisuuksia tutustua inspiroiviin ihmisiin. Kävin sokkolounailla ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa ja huomasin nauttivani uusien ihmisten tapaamisesta. Opin suojelemaan itseäni haitalliselta energialta ja valitsen tarkasti, minne kohdistan huomioni. Lopetin television katselun ja sarjojen seuraamisen, mistä ei jää muistijälkiä. Käytin säästetyn ajan kirjojen lukemiseen ja podcastien kuunteluun, jotka muuttavat aina jotain minussa. Luin 60 kirjaa, joista monet muuttivat tapani katsoa maailmaa. Löysin yinjoogan rinnalle hathajoogan ja lopulta kundaliinijoogan. Löysin chakrat ja meridiaanit. Osallistuin Sethin Bootstrapper’s Workshopiin, joka muutti niin paljon ajatteluani, että sanat eivät riitä kertomaan. Opin uuden tavan oppia asioita, auttamalla, tekemällä ja kirjoittamalla. Opettelin uuden, rauhallisemman rytmin tehdä asioita. Toisaalta huomasin palaavani helposti vanhaan suorittamisen rytmiin. Opin meditoimaan, ihan vain istumaan paikallaan tekemättä ja yrittämättä mitään. Opin, että ideoita tulee aina lisää, kun niiden antaa virtaa vapaasti. Opin, että saan eniten aikaa pysähtymällä suorittamisen sijasta. Opin hylkäämään järjen vallassa elämisen ja kuuntelemaan tunteita. Opin tarttumaan kohdalle tuleviin tilaisuuksiin. Opettelin hyväksymään asiat sellaisena kuin ne ovat. Kehoni alkoi valita kasvisruokaa liharuoan sijasta. Tunsin vahvaa yhteyttä luonnon kanssa. Laitoin dynamiittia alitajunnan kellariin ja mursin sukupolvelta toiselle siirtyneitä uskomuksia. Raivasin puskutraktorilla vanhaa tehdäkseni tilaa uudelle. Opin, että olen koko ajan ollut valmis ja samalla olen täysin keskeneräinen. Opettelin näyttämään ja tuntemaan tunteitani niiden patoamisen sijasta. Toivon olevani parempi äiti ja puoliso kaiken tämän omaan napaan tuijottamisen jälkeen. Toivon voivani tämän vuoden ansiosta näyttää lapselleni mallia, että on tärkeää etsiä ja pitää kiinni unelmistaan. Astua syrjään kärsimyksen tieltä ja etsiä parempaa tilalle. Vastaus löytyy vain itsestä. Elämä tuo tiellesi tarvitsemasi ihmiset, kannustajat, jotka auttavat sinua löytämään oman polkusi. Tarvitsee vain tarttua tilaisuuksiin. Päätän vuoden kiitollisena siitä, että etsintäni on päättynyt. Minulla on koko elämä aikaa toteuttaa unelmiani. Edessä on tekemisen vuosi. Jos tämän vuoden teema oli minä, ensi vuoden teema on me. Unelmointi jatkuu. I don’t believe in unicorns. I am one. Vuoden vaikuttavimmat podcastit The Good Life Project / Jonathan Fields Supersoul Conversations / Oprah Winfrey Akimbo / Seth Godin Luovia / Nani Härkönen Vuoden vaikuttavimmat kirjat Linchpin / Seth Godin Tribes / Seth Godin This Is Marketing / Seth Godin Kultasuoni / Julia Cameron Tyhjän paperin nautinto / Julia Cameron War of Art / Steven Pressfield Michelle Obama / Minun tarinani Valitsin yhdeksän minulle merkityksellisintä kuvaa Instagramista. Ne, joilla ei välttämättä ole niin paljon tykkäyksiä, mutta jotka kuvaavat parhaiten tämän vuoden käännekohtia.