Vapaus

Olen tähän päivään asti ajatellut, että taiteen ydin on tunne. Taide on tunteiden etsimistä, löytämistä, tuntemista, vapauttamista. Taiteen tekeminen auttaa pääsemään käsiksi tunteisiin, joille ei edes ole sanoja. Taide koskettaa, kun se tavoittaa jonkin tunteen meissä. Taide koskettaa, koska tunteemme ovat yhteisiä. Tunne muuttaa meitä. Padotut tunteet pitävät meitä otteessaan niin kauan, kunnes tunnemme ne. Päästämme tunteet vapauteen. Taiteen ydin onkin vapaus. Vapauttahan me lopulta tavoittelemme. Vapautta menneisyydestä, vaikeuksista, kahleista, rajoituksista, odotuksista, mielipiteistä. Loppujen lopuksi ainoa este vapaudellemme olemme me itse. Vapaus voi olla niin pelottavaa, että haluamme pitää itsemme kahlittuna. Kahleet tuovat turvaa, jos ei ole koskaan kokenut vapautta. Vapaus ja luovuus tekevät ihmisestä itsenäisen, oman tien kulkijan. Vapaa ihminen ei ehkä suostukaan mukautumaan yleiseen muottiin. Taide tekee vapaaksi. Ehkä sen vuoksi taiteella ei ole niin tärkeää roolia kasvatuksessamme. Mitä tapahtuisi, jos kasvattaisimme ihmisistä vapaita? Luovia ja vapaita.