Uskomus

Uskomuksemme määrittävät todellisuutemme. Yksi uskoo, että elämä on kärsimystä. Toinen uskoo, että elämä on ihmeiden aarreaitta. Kumpikin uskoo näkevänsä todellisuuden sellaisena kuin se on. Kummankin mielestä toinen elää harhassa pystymättä näkemään todellisuutta.   Entä jos ihmeisiin uskova muistaa, millaista on uskoa kärsimykseen? Jos tietää, millaista on elää sekä kärsimyksessä että ihmeessä ja on valinnut uskovansa ihmeisiin. Elääkö silloin harhassa vai todellisuudessa?   Ei edes ole väliä, onko kumpikaan oikeassa. Kumpikin voi elää omassa todellisuudessaan. Ja ihmeisiin uskova toivoo, että toinenkin näkisi elämän olevan muutakin kuin kärsimystä. On niin paljon helpompi hengittää.