Toinen polku

Kuvittele ihminen, jolla ei ole unelmia. Joka on unohtanut unelmoinnin taidon. Kun häneltä kysytään haaveista, mielessä on vain tyhjää. Kuvittele ihminen, joka ei enää muista, mistä asioista hän nauttii pelkästä tekemisen ilosta. Kun elämästä on tullut loputon lista suorituksia ja tehtäviä, joita pitäisi tehdä. Kuvittele tuo sama ihminen, kun hän ensimmäistä kertaa löytää asioita, joista saa iloa. Kun hän löytää ensimmäisiä häivähdyksiä unelmistaan. Unelmista, jotka luuli jo kadottaneensa. Kun hän löytää luovuuden, jota ei uskonut itsellään olevan. Kun hän antaa itselleen luvan ajatella elämää maailmassa, jossa hän ei tuntisi olevansa ulkopuolinen. Maailmassa, jonne hän kuuluisi heimonsa pariin. Kun hän alkaa päästää mieleensä ajatuksia, että ehkä voisi olla olemassa toinenkin vaihtoehto. Ehkä ei tarvitse palata vanhaan. Minä olin tuo ihminen. Tänään kohtasin toisen, joka on alkanut uskoa, että ehkä on olemassa toinen polku. Oma polku. Ei ole kauniimpaa näkyä. Ei ole hienompaa tunnetta kuin saada kulkea rinnalla.