rauha

Kiire on valinta

Kiire on valinta.

Kiire on mielentila, jonka valitset.

Annat kiireen vallata päiväsi.

Elämäsi.

Kaikkeen et voi vaikuttaa, mutta voit valita kiireen ja rauhan välillä.

Saat töitä ja vastuuta niin paljon kuin otat vastaan.

Kukaan muu ei suojele rajojasi kuin sinä itse.

Sinä voit lopettaa kiireen.

Jos et sinä niin kehosi pysäyttää kiireen.

Voisitko sanoa ei, jos olet aiemmin sanonut kyllä?

Joskus tulee hetkiä, jolloin tekemistä on enemmän kuin aikaa.

Jos kiire on pysyvä osa elämääsi, se on sinun valintasi.

Hyväksyt kiireen osaksi arkeasi.

Sopeudut kiireeseen.

Mitä saat kiireestä?

Mitä menetät kiireen vuoksi?

Voisitko valita toisin?

Haluatko luopua kiireestä?

Mitä menetät, jos luovut kiireestä?

Sinä valitset.

Elämän tila

Kuinka paljon tilaa sinulla on elämässäsi?

Kuinka täyteen olet sopinut kalenterisi?

Milloin sinulla on seuraava vapaapäivä ilman menoja?

Kuinka moni arki-ilta sinulla on ohjelmoitu valmiiksi?

Jos ystäväsi haluaisi nähdä sinut, milloin sinulla on seuraava vapaa hetki?

Milloin olet vapaa toteuttamaan spontaaneja mielitekoja?

Kuinka paljon haluaisit tilaa elämääsi?

Vai onko elämässäsi liikaa tilaa?

Kuinka paljon tilaa sinulla on itsellesi?

Mikä olisi sinulle sopiva määrä tilaa?

Niin että voisit välillä nauttia tyhjyydestä.

Tehdä, jos huvittaa.

Olla tekemättä, jos siltä tuntuu.

Riittävästi tilaa tuntea rauha elämässäsi.

Aamu

On kahdenlaisia aamuja.

Niitä, jolloin taivas on rajaton ja kaikki on mahdollista.

Herään täydellinen ajatus mielessä ja kirjoitan muutamassa minuutissa valmiin tekstin muokkaamatta sanaakaan.

Kaikki sujuu luovassa virtauksessa.

Kahdeksaan mennessä olen hoitanut mieltä painaneet asiat ja päivä on vasta alussa.

Sitten on niitä aamuja, jolloin pelko on istahtanut harteilleni jo ennen heräämistä.

Ankkuroinut itsensä tiukasti paikalleen kuiskimaan, miten mistään ei tule mitään.

Kirjoittaminen, kävely ja meditointi rannalla saattavat hiljentää sen ääntä.

Silti se istuu paikallaan vielä iltapäivän puolellakin.

Opettelen jättämään sen omaan rauhaansa.

Harvemmin minulla enää on kiireisiä aamuja.

Niitä, jolloin kymmenessä minuutissa heräämisestä olin jo bussipysäkillä.

Aamuja, jolloin huonosti nukutun yön jälkeen ahdisti lähteä töihin.

Aamuja, jolloin heräsin suorittamaan jälleen yhden päivän elämästäni.

Parhaina aamuina herään ennen muuta perhettä.

Saan juoda kahvini kirjoittaen aamusivut ylhäisessä yksinäisyydessä.

Jos saisin valita, viettäisin aamuni täydessä hiljaisuudessa.

Antaisin aistien avautua omaan tahtiinsa.

Vaikka varmaan vielä joskus ikävöin aamuja, jolloin sohvalta kuuluu:

”Äiti, voinko katsoa Ryhmä Hauta?”

Hengitys

Voit antaa sen virrata vapaasti,

tehdä itsestäsi suuren.

Voit estää sen kulkua,

tehdä itsestäsi pienen.

Voit pidättää sitä,

kasvattaa pelkoasi.

Voit kiihdyttää sitä,

viedä sinut vihan partaalle.

Voit olla ajattelematta sitä,

antaa sen reagoida tunteisiisi.

Voit hallita sitä,

vaikuttaa sen kautta tunteisiisi.

Voit antaa sen virrata sisään,

tehdä luovuudelle tilaa.

Voit antaa sen virrata ulos,

päästää irti vanhasta.

Voit rauhoittaa sitä,

antaa sen rauhoittaa mielesi.

Ilman sitä et ole mitään.

Sen kanssa olet kaikki.

Hengitys.

Hengitys

Miten hengität?

Mitä viestit kehollesi hengitykselläsi?

Pyydätkö kehoasi varautumaan pahimpaan?

Pidätkö hengityksesi pienenä?

Annatko sen virrata vapaana, hitaana aaltona?

Tunnistatko, minne hengityksesi virtaa?

Hengitätkö koko kehoosi?

Kulkeeko hengityksesi varpaisiin ja sormiin asti?

Jääkö jokin osa kehostasi vaille hengityksen virtausta?

Hengitätkö kipuusi antaen hengityksen helpottaa oloasi?

Miten hengität stressaantuneena?

Tunnetko elämänvoiman, joka sinussa virtaa hengityksen mukana?

Tiesitkö, että voit milloin tahansa rauhoittaa kehosi?

Voit kertoa kehollesi kaiken olevan hyvin juuri nyt.

Riittää, kun hengität syvään ja rauhallisesti.

Sisään. Tauko. Ulos. Tauko. Sisään. Tauko. Ulos. Tauko.

Hiljaisuus

Olen aina ollut rauhallinen, luontaisesti hiljainen introvertti. Tarvitsen yksin oloa ladatakseni akkuni täyteen. Viihdyn paremmin kahdestaan jonkun kanssa kuin suuressa ryhmässä. Keskustelen mieluummin syvällisesti kuin heitän pinnallista läppää. Lasten kanssa leikkiessäni olen saanut kehuja, miten rauhoittava vaikutus minulla on lapsiin.

Esiintymistaidon kursseilla lähes jokaisella palautelapulla kerrottiin, miten rauhallinen olen, joskus liiankin rauhallinen ja monotoninen. Tulkitsin sen ominaisuudeksi, josta tarvitsee päästä eroon. Yritin olla energisempi, liikkuvampi, ottaa mallia ekstroverteistä, jotka näkyvät ja kuuluvat takaseinänkin läpi. Enemmän, enemmän, enemmän.

Vannoin opiskeluaikana, että konsultiksi en ainakaan ryhdy. Päädyin lopulta tekemään kymmenen vuoden uran konsulttina. Kasvoin työn mukana. Esiinnyin, puhuin ja vedin niin paljon työpajoja, että esiintyminen tuntui luontevalta. En silti koskaan tuntenut itseäni täysin kotoisaksi, kun piti huolehtia työpajan energisyydestä, fasilitoida ja saada ihmiset osallistumaan. Onnistuneessa työpajassa innokas puheensorina täytti huoneen.

Sitten löysin oman kutsumukseni ja kaikki palaset loksahtivat paikalleen. Minun tehtäväni on tuoda ihmisten elämään hiljaisuutta. Auttaa ihmisiä hiljentymään ja löytämään oma sisäinen äänensä. Sitä ei voi löytää ilman hiljaisuutta.

Hiljaisuudesta on tullut katoava luonnonvara. Toimistoja muutetaan avokonttoreiksi, joissa rauhaa voi yrittää löytää kuulosuojaimilla. Julkiset tilat täytetään taustamusiikilla. Pään sisälläkin on usein niin paljon meteliä, että oma ääni peittyy tauotta soljuvan ajatusvirran alle. Täytämme tylsät odottelun hetket älypuhelimen selailulla. Monille on vaikea hiljentyä omaan itseensä.

Olen kokenut taiteen tekemisen olevan väylä rauhoittumiseen. Ensimmäistä taidetuokiota pitäessäni paras palaute oli, että kerrankin mielessä ei liikkunut mitään. Maalatessa tai piirtäessä mieli hiljenee. Kun mieli on hiljentynyt, on tilaa kuunnella itseä ja omia tarpeita. Luovat ratkaisut löytyvät hiljaisuudesta.

Minun ei tarvitse tehdä muuta kuin tarjota mahdollisuuksia hiljaisuuteen. Olen vihdoin löytänyt tarkoituksen omalle rauhallisuudelleni.