aito

Työminä ja kotiminä

Onko sinulla erikseen työminä ja kotiminä?

Millainen on työminäsi?

Kuinka paljon se eroaa kotiminästäsi?

Kumpi saa parhaat puolet esiin sinusta?

Entä pahimmat puolet?

Kumman vuoksi joudut ponnistelemaan enemmän?

Mitä piilotat itsestäsi, kun olet työminäsi?

Mitkä puolet sinusta eivät näy kotiminässäsi?

Kumpi vie sinulta enemmän voimia?

Kumpi on mukavampi?

Kumpi vapaampi?

Entä aidompi?

Kumman ympärillä on onnellisempia ihmisiä?

Kumpi sinun on helpompi olla?

Kumman kanssa sinä haluaisit viettää mieluummin aikaa?

Entä jos työminä ja kotiminä vaihtaisivat paikkoja?

Miten se vaikuttaisi ympärilläsi oleviin ihmisiin?

Mitä jos olisikin vain yksi minä?

Mielikuva

Oletko takertunut mielikuvaan itsestäsi?

Mielikuvaan, josta pidät kiinni, vaikka uskosi siihen on alkanut horjua.

Mielikuvaan, joka oli totta aiemmin.

Et halua luopua mielikuvastasi, vaikka sinä olet jo muuttunut.

Mitä tapahtuu, jos päästät irti mielikuvastasi?

Mitä sinusta jää jäljelle?

Pelkäätkö, mitä mielikuvan alta paljastuu?

Pelkäätkö, että sieltä ei löydykään mitään?

Keneltä saat hyväksyntää pitämällä kiinni mielikuvastasi?

Kenelle tuotat pettymyksen, jos luovut siitä?

Entä jos mielikuvasi alla on aito sinä?

Kenelle pelkäät paljastaa aidon itsesi?

Entä jos muut näkevät jo, kuka aidosti olet?

Entä jos pidät mielikuvastasi kiinni vain itseäsi varten?

Entä jos lakkaisit vastustamasta ja irrottaisit otteesi?

Antaisit aidon itsesi tulla näkyväksi.

Ennen kaikkea sinulle itsellesi.

Aidosti minä

Tapasin entisen työkaverini raitiovaunussa.

Hän oli kirjoituksiani lukiessaan ajatellut, kuinka paljon olin muuttunut muutaman vuoden aikana ja toisaalta en ollut muuttunut juuri lainkaan.

Mieheltäni oli kysytty, miten paljon olen hänen mielestään muuttunut.

Kuulemma samanlaista kuin seuraisi lapsen kasvua.

Muutos tapahtuu niin hiljalleen, ettei sitä huomaa, kun näkee toisen joka päivä.

Vuosi sitten muutos tuntui minusta siltä kuin ankanpoikanen huomaisi olevansa yksisarvinen.

Nyt tuntuu jo enemmän, että olen vain tullut enemmän omaksi itsekseni.

Elämäni on muuttunut monella tavalla, kun olen jättänyt paljon ylimääräistä matkan varrelle.

Olen kuorinut vanhaa ja tarpeetonta ympäriltäni.

Kaikkea, mitä olen tarvinnut suojellakseni sisintäni.

Onko aidoksi itseksi tuleminen määränpää vai koko elämän kestävä matka?

Minulla se on sekä määränpää että matka.

Tunnen jo päässeeni lähelle puhdasta ydintä, vaikka matka jatkuu koko elämäni.

Olen löytänyt aidon itseni ja löydän sitä koko ajan enemmän.

Ehkä olen ollut kaikille muille näkyvä, mutta itselleni se ydin olin näkymätön.

Mitä enemmän jätän tarpeetonta pois, sitä kevyemmäksi oleminen muuttuu.

Sitä enemmän olen oma itseni ja voin antaa itseni loistaa.