Sata tekstiä

Mitä ajattelisit, jos sinulle annettaisiin tehtäväksi kirjoittaa sata blogitekstiä reilussa kolmessa kuukaudessa?

Saattaisi ahdistaa. Vähän tai paljon.

Aloitettuasi lasket vain mielessäsi, kuinka monta kirjoitusta on vielä jäljellä tavoitteeseen.

Mitä jos päättäisit kirjoittaa kerran päivässä?

Ajattelet vain yhtä päivää kerrallaan. Et mieti edessä olevaa matkaa.

Julkaiset kerran päivässä tekstin blogissasi.

Ensimmäisen kerran, kun tekee mieli jättää päivän kirjoitus väliin, kirjoittaisit silti. Vaikka vain pari riviä.

21 päivän päästä olet saanut kirjoittamisesta jo tavan.

Huomaat, ettei se niin vaikeaa olekaan.

Oikeastaan ihan nautinnollista.

Voit vapaasti päättää, mistä kirjoitat.

Kukaan ei määrittele, kuinka pitkä kirjoituksesi pitää olla.

Ei blogissa tarvitse olla kuviakaan.

Ei kukaan.

Sadan päivän päästä olet saanut kirjoitettua aika hienon portfolion itsellesi.

Huomaat kirjoittamisen selkeyttävän ajatuksiasi.

Huomaat, että ideat eivät loppuneetkaan kesken. Niitä tulee koko ajan lisää. Enemmän kuin ehdit kirjoittaa.

Huomaat löytäneesi oman äänesi kirjoittamisessa.

Huomaat, miten kirjoittamisesi on kehittynyt.

Haluat jatkaa, koska et voi enää kuvitella elämää ilman kirjoittamista.