Muutosvauhti

Todellinen muutos on hidasta.

Aluksi niin hidasta, että enimmäkseen turhauttaa.

Tuntuu, että junnaa paikallaan samojen ajatusten ja ongelmien kanssa. Minä en muutu koskaan.

Sitten ensimmäistä kertaa tekee jotain eri tavalla kuin aikaisemmin. Ensimmäistä kertaa tekee valinnan itsensä parhaaksi.

Teko voi olla niin pieni, että se tuntuu mitättömältä. Hankkii kunnon kynän kirjoittamiseen tai vaihtaa huonot värikynät parempiin.

Teon merkityksen tiedostaa vasta jälkikäteen tai ehkä joku toinen huomaa ensin.

Itsensä muuttumista ei huomaa helposti. Ulkopuoliset näkevät muuttumisen merkit ensimmäisenä.

Kuukausien päästä ymmärtää, että kynän ostaminen oli kaiken alku. Ensimmäinen pieni teko itselle.

Sen jälkeen muutoksen merkkejä alkaa tulla enemmän, useammin, isompia.

Muutos tuntuu itsestä aina liian hitaalta, vaikka se tapahtuisi valonnopeudella.

Vauhti kiihtyy, mitä pidemmälle matka etenee, mitä paremmin oppii kuuntelemaan itseään.

Jonain päivänä on jo tilanteessa, että voi hellittää kaasua. Vähempikin riittää.