Luonnostaan

Pari viikkoa olen vain levännyt ja kerännyt voimia.

Lomaillut.

Hellittänyt kaikesta.

Ollut tekemättä juuri mitään muuta kuin kesäisiä asioita.

Kaiken tekemättömyyden lomassa olen löytänyt itseni tekemästä asioita, jotka tulevat täysin luonnostaan.

Joita en osaa olla tekemättä, vaikka en tekisi mitään.

Olen auttanut useampaa ihmistä oivaltamaan merkittäviä asioita elämästään.

Kuuntelemalla, kysymällä ja puhumalla.

Olen löytänyt itsestäni kehokuiskaajan.

Olen hoitanut lähimmäisten yskän, kivun ja lihasjännityksen.

Vain aistimalla, tuntemalla, koskettamalla ja kuuntelemalla kehon viestejä.

Ymmärtämällä enemmän kuin tiedän ymmärtäväni.

Kokeillut, mihin käteni pystyvät ja yllättynyt itsekin niiden voimasta.

En tee mitään, vaan annan tapahtua.

Olen antanut intuition johdattaa eteenpäin.

Olen ihmetellyt, mikä on seuraava askeleeni.

Olen seurannut johtolankoja kirjojen pariin, joista löydän taas uusia vastauksia kysymyksiini.

Olen löytänyt innostuksen väsymyksen väistyttyä.

Jatkan lomailua ja annan asioiden tapahtua.

Tekemättömyys taitaa olla paras tapa tehdä asioita.