Korkeakoulu

Mikä on ylin koulutustasosi?

Tätähän meiltä aina kysytään.

Kysytään ja luokitellaan ryhmiin vastauksen mukaan.

Koulutustason jälkeen kysytään titteliä tai ammattia.

Pysähdyn nykyään pitkäksi aikaa tämän kysymyksen kohdalle.

Entä jos kysyttäisiin, missä olet saanut tärkeimmät oppisi?

Mitä vastaisit?

Kuusi kuukautta lasten syöpäosastolla opetti enemmän kuin kuusi vuotta kauppakorkeakoulussa ja kymmenen vuotta konsulttina yhteensä.

Siltä ajalta ei jaettu todistusta seinälle, vaikka opin kaikkein eniten.

Se kuvaa elämääni ja osaamistani paremmin kuin yksikään merkintä CV:ssä.

Sen jälkeen titteleillä ja tutkinnoilla ei ole ollut enää merkitystä.

Minua ei juurikaan kiinnosta, missä tehtävissä työskentelet tai montako todistusta olet kerännyt.

Minua kiinnostaa, millaisista kokemuksista elämäsi polku on muodostunut.

Minua kiinnostaa nähdä, mistä asioista silmäsi syttyvät.

Haluan kuulla, mistä asioista saat iloa, millaisia vaikeuksia olet kohdannut ja mihin suuntaan sydämesi ääni kuljettaa.

Seuraatko sydämesi ääntä?

Haluan nähdä kuka oikeasti olet, pinnan alla.

Kaikki tämä kertoo sinusta paljon enemmän kuin tittelisi ja tutkintosi.

Millaiseksi kokemusasiantuntijaksi elämän korkeakoulu sinua kouluttaa?