Kadonnut hiljaisuus

Pelkäämme hiljaisuutta.

Pelkäämme hiljaisuutta niin paljon, että siitä on tullut katoava luonnonvara.

Täytämme jokaisen tilan taustamusiikilla, kuulutuksilla ja hälinällä.

Poistamme hiljaisuuden, jotta emme kuulisi omia ajatuksiamme.

Täytämme hiljaisuuden puheella, jotta toisetkaan eivät kuulisi ajatuksiaan.

Poistamme hiljaisuuden ja kutsumme sitä yhteisöllisyydeksi.

Täytämme hiljaisuuden kulkemalla kuulokkeet korvilla.

Pelkäämme hiljaisuutta ja yksinoloa niin paljon, että poistamme seinät ympäriltämme.

Kutsumme sitä yhteisöllisyydeksi ja tiimityöksi.

Poistamme hiljaisuuden ja ihmettelemme, mihin innovatiiviset ideat ovat kadonneet.

Poistamme seinät, jotta voimme kehittää äänieristettyjä tilaratkaisuja.

Ennen niitä kutsuttiin huoneiksi.

Poistamme hiljaisuuden ja kaipaamme sitä enemmän kuin mitään muuta.