Ideaparvi

Viime yönä valvoin, koska mieleen sinkoili tauotta uusia ideoita. Kaikki kiinnostavia. Kaikki sellaisia, joita haluaisin lähteä toteuttamaan. Heti.

Olen ollut unettomien öiden konkari, mutta en vielä koskaan tästä syystä. Aamuyön unettomuus oli vuosien ajan aina syvemmälle porautuvaa ahdistusta, stressiä tekemättömistä töistä, pelkoa ehdinkö, osaanko, pärjäänkö.

Siinä sängyssä pyöriessäni mietin, että on tämä ainakin mukavampaa valvomista kuin ahdistuksessa rypeminen. Vaikka mieluummin nukkuisin öisin ja innostuisin päivisin.

Ilmeisesti ideoiden parvi on huomannut sopivaa kohdetta etsiessään, että tuolla näyttää olevan kaikelle avoin tyyppi. Sitten ne sinkoilevat magneetin lailla suuntaani keskellä yötä. Ja sama tahti jatkuu aamusta iltaan.

Lopulta nousin aamuyön tunneilla ylös piirtämään. En ollut yli viikkoon piirtänyt mitään. En ollut meditoinut, joogannut tai käynyt kävelyllä. Olin tavannut uusia ihmisiä, kuunnellut inspiroivia puheita, aloittanut kirjan kirjoittamisen, päättänyt toteuttaa isoimman unelmani, ilmoittautunut verkkokurssille…

Innostuksestakin voi siis päätyä ylikierroksille.

Joten aika taas pysähtyä, hiljentää mieli, kirjata ideat ylös odottamaan ja antaa intuition kertoa, mistä aloittaa ensimmäisenä.