Huono päivä

Huonoilta päiviltä ei säästy, vaikka kuinka eläisi itsensä näköistä elämää.

Vaikka hyviä päiviä olisi jonossa viikosta toiseen, tulee väliin väistämättä huonoja päiviä.

Valvoo yön, mieli on maassa, herää pää kipeänä tai epämääräinen pelon taakka painaa hartioita.

Kun on murtanut rikki vanhoja uskomuksia ja tullut enemmän omaksi itseksi, tarvitsee varata aikaa myös toipumiseen.

Kehon, mielen ja sielun pitää löytää uusi normaali vanhan tilalle.

Muutos ei ole helppoa, vaikka se välillä onkin kevyttä kuin keijujen tanssi.

Luova elämä ei ole pelkkää nousukiitoa tai ideoiden rankkasadetta.

Välissä tarvitsee olla hengähdystaukoja tai kunnon itsesäälissä rypemistä.

Luovaan elämään kuuluu turhauttavia päiviä, jolloin mikään ei tunnu edistyvän.

Huonojen päivien taika piilee siinä, että antaa niiden hyökyä päälle koko voimallaan.

Aina ei kannata karistaa tarvetta mennä peiton alle piiloon koko maailmaa.

Joskus voi antaa itselle luvan piiloutua. Vetää peitto korviin asti.

Jokaisen huonon päivän jälkeen olen tehnyt rohkeimmat päätökset tai saanut luovimmat ideat.

Rohkeus ja luovuus taitavat kerätä voimiaan piilossa.

Voin luottaa siihen, että huonot päivät tulevat ja menevät. Parempaa on luvassa.