Rohkeutta muutokseen

Totuuden uskomus

Mitä jos totuus paljastuu uskomukseksi?

Entä sitten, kun uskomuksesta tuleekin totuus.

Totuus, johon muut eivät usko.

Koska he uskovat totuuteen, joka paljastui uskomukseksi.

Jos vain harvat näkevät enemmistön totuuden läpi, kuka on oikeassa?

Onko maapallo litteä vai pyöreä?

Mitä jos on ensimmäisten joukossa, jotka näkevät uuden todellisuuden?

Kun huomaa, että on itsekin ihastellut keisarin uusia vaatteita.

Kun näkee sen, mitä muut eivät vielä näe.

Muut näyttävät vielä näkevän jotain, mitä itselle ei enää ole olemassa.

Itse tietää sen, mitä muille ei vielä ole olemassa.

Mihin uskoa, kun enemmistö naureskelee sille, mitä eivät vielä näe?

Onko voimia olla se, jolle nauretaan siihen asti kunnes muutkin alkavat nähdä?

Olisi niin paljon helpompaa palata takaisin uneen.

Kun on kerran herännyt, on mahdoton saada uudestaan unta.

Uskomushoito

Täysi potentiaalisi käyttöön, mielenrauha, itsetuntemus, unelmat, merkityksellisyyden tunne, terveys, vapaus menneisyydestä, positiivisuus, toiveikkuus, ilo, luovuus, oma ääni, rohkeus, itseluottamus, intuitio, päätöksentekokyky, elämä ilman ylimääräistä ponnistelua.

Haluatko saada kaiken tämän?

Haluatko elää itsesi näköistä elämää ilman ylimääräistä ponnistelua?

Pääset rajoittavista uskomuksistasi eroon.

Löydät itsestäsi lujuutta ja lempeyttä.

Kaikki tulee kuin itsestään.

Kiinnostuitko?

On yksi hyvin yksinkertainen keino, joka antaa sinulle kaiken haluamasi.

Kohtaa tunteesi.

Anna itsesi tuntea kaikki tunteet.

Niin yksinkertaista.

Saat täyden potentiaalisi käyttöön, kun seuraat iloa ja uteliaisuutta ja uskallat tuntea.

Tunteminen vapauttaa kaiken tuon ihanan elämääsi.

Sinun ei tarvitse yrittää olla positiivisempi, sillä tuntiessasi sinusta tulee positiivinen.

Elämme harhassa, että saamme tuloksia vain tavoilla, jotka vaativat kovaa työtä, itsemme piiskaamista, rajoittamista ja elämän kontrollointia.

Yksinkertaiset, iloa ja nautintoa tuottavat menetelmät tuntuvat liian helpoilta.

Silti ne ovat kaikista tehokkaimpia.

Niiden avulla mentoroitavani alkavat löytää uusia puolia itsestään.

He huomaavat, miten paljon menneisyys on pitänyt otteessaan ja vaikuttanut ihan kaikkeen elämässä.

Voi tuntua turvallisemmalta paeta kuin kohdata omat tunteensa.

Olemme pienestä pitäen oppineet, että tunteet ovat haitallisia ja ne on parempi sulkea pois mielestä.

Tunteet, joista keho ilmoittaa epämääräisellä pahalla ololla, vaivoilla, oireilla ja sairauksilla.

Alitajuisilla uskomuksilla, jotka tekevät meistä pienempiä kuin olemme.

Olemme jääneet tunteidemme kanssa yksin.

Sen vuoksi ne tuntuvat niin pelottavalta.

Siksi onkin tärkeää kohdata ne toisen kanssa.

Tuntea toisen läsnäolo sanoissa, kysymyksissä ja kosketuksessa.

Kosketuksessa, joka vain on läsnä.

Olen yrittänyt miettiä, millä nimellä kuvaisin menetelmääni.

Tapaani mentoroida, joka on saanut vaikutteita Rosen-menetelmästä, joogasta ja elämän korkeakoulusta.

Joka on silti täysin omanlainen.

Mentorointini onkin uskomushoitoa.

Kirjaimellisesti.

Asiakkaani sanoin olen uskomusvapauttaja.

Uskomuksia ei voi vapauttaa järjellä, koska ne ovat syntyneet tunteista.

Vapaudut uskomuksista, jotka estävät sinua olemasta se, kuka aidosti olet.

Uskomuksista, jotka estävät sinua elämästä itsesi näköistä elämää.

Saat vapauden elää omassa loistossasi.

Haluatko löytää vapauden elämääsi? Lue lisää

Kulje pelon kanssa sydämesi polulla

Kun olet alkanut seurata sydämesi polkua, tulee hetki, jolloin haluaisit kääntyä takaisin.

Olisi helpompaa palata sinne, mistä lähdit liikkeelle.

Tuntuisi turvallisemmalta kulkea takaisin tuttuun elämään.

Sinne, missä elämääsi ympäröi vain epämääräinen paha olo.

Missä turrutit tunteet, jotka nyt vyöryvät kaikella voimallaan esille.

Sillä hetkellä, kun alat päästä lähemmäs itseäsi, pelkosi voimistuu.

Pelot, jotka olet elämäsi aikana piilottanut itseltäsi alkavat tulla esiin.

Mitä pidemmälle pääset polullasi, sitä vahvempana tunnet pelon.

Pelkäät epäonnistumista ja pelkäät onnistumista.

Pelkäät jämähtämistä paikalleen ja pelkäät liikkeelle lähtemistä.

Pelkäät tekeväsi vääriä valintoja, joten et uskalla tehdä valintoja ollenkaan.

Oletko aiemmin tuntenut pelkoa?

Oikeasti tuntenut sitä.

Se tuntuu vielä lamauttavammalta, jos et ole sitä aiemmin kokenut.

Pelko kertoo, että olet matkalla eteenpäin.

Pelko herää, kun se huomaa sinun kehityksesi.

Sinun ei tarvitse vastustaa pelkoasi.

Tunne se.

Kirjoita, maalaa, piirrä, tanssi pelkosi näkyväksi.

Lopulta huomaat, että pelko yrittää vain suojella sinua.

Se suojelee sinua uudelta ja tuntemattomalta.

Ilo, innostus ja onni saavat pelon hädästä sekaisin, jos ne ovat sinulle uusia tunteita.

Sydämesi kertoo, mitä oikeasti haluaisit tehdä.

Uskallatko luottaa sisäiseen tunteeseen?

Pelko näyttää suunnan.

Se huutaa sitä kovemmalla äänellä, mitä oikeampaan suuntaan olet kulkemassa.

Pelko on merkki siitä, että sinä edistyt.

Kulje pienin askelin.

Pelkosi tekee sinulle tilaa, kun näytät sille, että pärjäät kyllä.

Sinä päätät oman suuntasi.

Lue myös Pelon suojassa.

Käsikirjoitettu elämä

Kuvittele, että elämäsi on käsikirjoitus.

Sinä olet päähenkilö, jonka elämällä on tarkoitus.

Sinulla on tehtävä, jonka vuoksi synnyit maailmaan.

Käsikirjoitus on mietitty tarkkaan, jotta lopulta löytäisit tehtäväsi.

Kaikki elämäsi ihmiset näyttelevät roolia.

Heidän tehtävänään on auttaa sinua löytämään paikkasi maailmassa.

Millainen elämäsi olisi, jos kaikki tarjoiltaisiin sinulle hopeatarjottimella?

Kulkisit täysin ilman vaikeuksia, hyväksyvien ja rakastavien ihmisten ympäröimänä.

Kuinka paljon oppisit elämästä?

Miltä elämäsi näyttää, jos ajattelet, että jokainen kohtaamasi vaikeus ja hankala ihminen toimii sinun parhaaksesi?

Kuinka paljon opit vaikeuksien ja vaikeiden ihmisten ansiosta?

Sinun varallesi on käsikirjoitettava vaikeuksia, jotta kasvaisit tehtävääsi varten.

Tuska ja paha olo ohjaa sinua eteenpäin.

Pois jostakin, jotta voit löytää oman paikkasi.

Tuska on vain merkki siitä, ettet vielä ole löytänyt sitä, kuka aidosti olet ja mikä on tehtävääsi.

Vaikeudet ja tuska opettavat sinulle jotakin.

Kaiken sen, mitä tarvitset tehtävässäsi.

Kaikki on käsikirjoitusta, jotta löytäisit sielusi polulle.

Sinne, missä loistat täysin omana itsenäsi.

Missä tunnet löytäneesi perille, vaikka todellinen matka on vasta alkanut.

Helpompi valinta

On helpompaa siirtää vastuu toiselle kuin kantaa se itse.

On helpompaa syyttää olosuhteita kuin nähdä vapaus tehdä omia valintoja.

On helpompaa antaa valta paranemisesta lääkärille kuin opetella tuntemaan oma kehonsa.

On helpompaa etsiä vikoja kumppanissa kuin katsoa peiliin.

On helpompaa antaa lapsen päättää kuin asettaa vanhempana turvallisia rajoja.

On helpompaa siirtää päätökset tuleville sukupolville kuin muuttaa omia elintapoja.

On helpompaa jättää asiat jonkun toisen korjattavaksi kuin tarttua toimeen.

On helpompaa paeta pimeyttä kuin kulkea sen läpi kohti valoa.

On helpompaa pysyä unessa kuin herätä todellisuuteen.

On helpompaa vastustaa muutosta kuin aloittaa ja johtaa sitä.

On helpompaa seurata kaikkia muita kuin alkaa kulkea omaa polkua.

Vai onko sittenkään?

Turhautumisen voima

Turhautuminen on merkki siitä, että olet valmis siirtymään eteenpäin.

Kun kyllästyt tilanteeseen, jossa olet ollut riittävän pitkään.

Odotellut sopivaa hetkeä liikkua johonkin.

Pysähtymisellekin on paikkansa.

Joskus on paras olla tekemättä mitään.

Antaa ajatusten muhia ja kirkastua.

Levätä ja kerätä voimia.

Kun turhautuminen ylittää pysähtymisen tarpeen, on aika lähteä liikkeelle.

Huomaat, ettet olisi ollut valmis yhtään aikaisemmin.

Toisaalta et olisi jaksanut odottaa enää yhtään kauemmin.

Suunnallakaan ei ole niin väliä, kunhan nouset ylös turhautumisen kuopasta.

Saat tarpeeksesi paikallaan pysymisestä.

Alat nauttia liikkeestä.

Pahin pelko

Mikä on pahin pelkosi?

Se katastrofinen uhkakuva, johon jokainen pelottavalta ja oikealta tuntuva valinta mielestäsi väistämättä johtaa?

Minulla se on sillan alle joutuminen. Aina.

Kun mietin irtisanoutumista, todennäköisin seuraus siitä oli päätyä sillan alle.

Kun pohdin yrittäjyyttä, se johti uhkakuvissani aina sillan alle.

Viime yönä valvoessani oivalsin, että jos oikeasti joutuisin sillan alle, tällä ymmärrykselläni, osaamisellani ja kyvyilläni todennäköisesti meditoisin siellä kukkahattutätinä ihan autuudessa. Joogaisin ja laulaisin mantroja. Jakaisin henkisiä opetuksia. Eiköhän jostain saisi kynän ja paperia kirjoittamiseenkin.

Ystäväni lupautui seuraksi.

Pahin pelko ei tunnu enää niin kamalalta.

Parempi maanantai

Tätä hetkeä olen odottanut toukokuusta lähtien!

Keväällä mietin mielessäni, että olisi kiva päästä puhumaan podcastiin. Seuraavalla viikolla Anna Kilponen otti yhteyttä ja pyysi vieraaksi uuteen työhyvinvointia käsittelevään podcastiinsa. Sitä saa, mitä toivoo.

Meitä yhdistää Mothers in Business MiB ry, jossa järjestimme yhdessä tilaisuuksia vanhempainvapaan aikana. Vanhemmaksi tulo oli kummallekin lähtölaukaus uramuutokselle ja yrittäjyydelle itselle merkityksellisen aiheen parissa.

Puhumme podcastissa työn merkityksellisyydestä ja siitä, miksi moni tyytyy tekemään työtä, joka ei tunnu itselle aivan oikealta. Kerron oman tarinani, kuinka löysin polkuni.

Kenellä on vastuu työn merkityksellisyydestä, ja miten työnantaja voi tukea työntekijöitä löytämään työstään merkitystä?

Kuinka työ voi aiheuttaa vahinkoa hyvinvoinnille silloin, jos se ei ole linjassa oman arvomaailman tai kutsumuksen kanssa.

Kuinka paljon jätät itsestäsi työpaikan ulko-ovelle?

Kuuntele jakso Repo Workin sivuilta: Parempi maanantai

Itkumuuri

Tässä piti olla hymyilevä yhteiskuva minusta uravalmentajani Marjutin kanssa tänään aamiaisella.

Enkelistä, joka auttoi minua löytämään oman polkuni.

Näimme viimeksi vuosi sitten ja sen tapaamisen jälkeen aloin kirjoittaa blogia. Perustin nettisivut ja kirjoitin päivittäin, sen kerran viikossa sijasta, mitä lupasin tapaamisemme päätteeksi.

Tässä ei ole yhteiskuvaa, koska itkin silmät punaisena lähes koko sen kaksituntisen, minkä istuimme aamiaisella.

Kaikki ne pelot, epävarmuudet ja en uskalla -ajatukset, joita olin vuoden aikana kantanut mukanani.

Asiat, jotka olin itkenyt jo monelle elämäni enkelille, mutta jotka tarvitsi tehdä näkyväksi vielä yhdelle.

Yrittäjyys, unelmia kohti kulkeminen ja omien uskomusten repiminen sielun synkkää yötä myöten ei todellakaan ole pelkkää merkityksellisyyden riemuvoittoa.

Muutoksen keskellä tarvitsee nähdä säännöllisesti ne kasvot, jotka näkivät lähtötilanteen, mistä kaikki alkoi.

Jotta voi kuulla, kuinka pitkälle on jo päässyt.

Jospa muistaisin pyytää apua aiemmin ja useammin.

Elämäni on ympäröity itkumuureilla, ihmisillä, joiden kanssa voin olla sekä vahva että heikko.

Rohkea ja se, jota pelottaa.

Haluaisit, muttet uskalla

Haluaisit.

Muttet uskalla.

Kumpaa kuuntelet?

Seuraatko haluasi?

Sitä sisäistä tunnetta, joka näyttää sinulle suuntaa kohti uutta.

Sydämesi ääntä, joka niin kovasti haluaisi jotain, mitä et ole ennen tehnyt.

Kokeiletko, mitä sydämesi sinulle kuiskii?

Vai pidätkö itsesi paikallaan?

Kuunteletko pelkoa, joka sanoo sinulle, ettet uskalla?

Valitsetko liikkeen vai paikallaan pysymisen?

Mikä kohta kehossasi jännittyy, kun sinun pitäisi valita?

Miltä valintasi tuntuu?

Millainen olo sinulle tulee sen jälkeen, kun uskallat?

Hyväksyt pelkosi, mutta kokeilet silti.

Entä sen jälkeen, jos jätät toiveesi toteuttamatta?

Miltä sydämessäsi tuntuu?

Kumpi valinta on ohjannut elämääsi tähän asti?

Kumpaa seuraat tästä eteenpäin?

Haluaisit?

Vai et uskalla?

Puhtaalta pöydältä

Joskus kannattaa aloittaa täysin puhtaalta pöydältä.

Unohtaa kaikki aiemmin kokemasi ja oppimasi.

Aloittaa alusta.

Hylätä se, mikä tuntuu helpolta ja todennäköiseltä.

Hyväksyä, että vuosien aikana kertynyt kokemus ei palvele enää elämääsi.

Sitä elämää, jota haluat elää tästä eteenpäin.

Joskus kannattaa tunnustaa, ettet halua enempää kokemusta tieltä, jonka aiemmin valitsit.

Kuinka jokainen askel eteenpäin tuntuu kulkevan väärään suuntaan.

Nykyinen suunta vie vain kauemmas siitä, mikä tuntuu oikealta.

Tai ei tunnu vievän mihinkään.

Joskus suunnan löytyminen vaatii sitä, että aloitat puhtaalta pöydältä.

Unohdat valinnat, jotka teit silloin, kun et ollut vielä se ihminen, joka olet nyt.

Ennen kuin kokemus osoitti, että valitsemasi tie ei ollutkaan oikea.

Aloita puhtaalta pöydältä.

Anna itsesi valita uusi suunta.

Valmis

Odotat sitä taianomaista hetkeä, että olisit valmis.

Valmis aloittamaan.

Entä jos olet ollut valmis koko ajan?

Alusta lähtien.

Keskeneräisenäkin.

Juuri nyt.

Entä jos olet jo riittävän valmis?

Valmis, vaikka et tiedä vielä kaikkea.

Tiedät sen yhden askeleen, jonka haluaisit ottaa.

Se riittää.

Sinun tarvitsee tietää vain seuraava askel.

Se voi olla ensin askel pois jostakin.

Vaikka et vielä tietäisi, mitä kohti seuraavat askeleet kulkevat.

Askel pois vanhasta on samalla askel kohti uutta.

Kun astut pois, vapautat kaiken paikallaan pysymiseen käyttämäsi energian.

Jokaisena hetkenä olet valmis.

Valmis seuraavaan askeleeseen.

Olisi hienoa

Olisi hienoa tietää, miten kaikki järjestyy.

Samalla ahdistaisi suunnattomasti tietää elämän kulku vuodeksikin eteenpäin.

Olisi hienoa tietää, että raha riittää elämiseen tulevaisuudessakin.

Samalla sitoutuminen yhteen työhön kuukausipalkan vuoksi voisi ahdistaa enemmän kuin tämä epävarmuus.

Olisi hienoa hypätä pari vuotta eteenpäin, ettei niin moni asia tuntuisi uuden opettelulta.

Samalla muistan, miltä tuntuu elää vuosia automaattiohjauksella ilman oppimisen riemua.

Olisi hienoa olla jo perillä ja nähdä, miten pisteet lopulta yhdistyivät.

Samalla kiehtoo leikkiä salapoliisia ja seurata uteliaisuuden vihjeitä eteenpäin.

Olisi hienoa palata harhaan elämän varmuudesta.

Samalla tiedän, että vapauden rauha löytyy vain epävarmuuden hyväksymisestä.

Omilla jaloillasi

Niin kauan kuin pidät vanhasta tiukasti kiinni, valitset kärsimyksen.

Tarvitset sitä vielä johonkin.

Jos et tarvitsisi, olisit jo valmis irrottamaan otteesi.

Mitä tarkoitusta kärsimys palvelee?

Mitä saat siitä?

Kun voisit valita toisin, mutta et tee sitä.

Et halua päästää irti, koska pelkäät putoavasi.

Pelkäät putoavasi tyhjän päälle.

Pudotukseen, jolle ei ole loppua.

Entä jos seisotkin tukevasti maan pinnalla?

Kun päästät irti, kärsimyksesi leijailee pois.

Sinun ei tarvitse pelätä pudotusta, koska seisot omilla jaloillasi.

Olet koko ajan seissyt omilla jaloillasi.

Kuvittelet vain roikkuvasi ilmassa pitäen tiukasti otteesi menneessä.

Seisot tukevasti maassa ja annat kärsimyksen leijailla pois.

Tarvitsee vain päästää siitä irti.

Sinä pysyt elämässäsi.

Omilla jaloillasi.

Vapauden ovi

Mitä tarvitset uskaltaaksesi tehdä, mitä sydämesi toivoo sinun tekevän?

Mikä herättäisi sinut ymmärtämään, että sinulla on kaikki avaimet vapauteen?

Mikä auttaisi sinua näkemään, kuinka suurimmat rajoitukset ovat omassa mielessäsi?

Sinä voit valita toisen tien.

Sinä voit mennä toiseen suuntaan kuin kaikki muut.

Sinä voit luottaa siihen tunteeseen, joka kertoo sinulle paikkasi olevan jossain muualla.

Se syvällä sisimmässäsi oleva tunne on oikeassa.

Luota siihen.

Järki keksii aina lisää tekosyitä, miksi et voisi seurata sydämesi ääntä.

Järki saa voimansa rajoituksista, sydän vapaudesta.

Aloita pienestä.

Muuta yksi ajatus kerrallaan.

Ota yksi askel kerrallaan.

Anna itsesi unelmoida ja nähdä mahdollisuuksia.

Raota vapauden ovea vähän kerrallaan.

Anna silmiesi tottua vapauden valoon.

Tulee päivä, jolloin uskallat astua ovesta ulos.

Vapauteen.

Rohkeuskiintiö

On kahdenlaista rohkeutta.

Pakotettua ja vapaaehtoista.

Pakotettu rohkeus ei kysy, uskallatko.

Elämä heittää syvään veteen ja on vain uskallettava, selviydyttävä.

Kukaan ei kysy, haluatko ja oletko valmis.

Vapaaehtoisessa rohkeudessa voit itse valita, uskallatko.

Kaikki on itsestä kiinni.

Kukaan ei tee päätöstä puolestasi.

Vapaaehtoisen rohkeuden luulisi olevan helppoa, kun on selvinnyt pakotetusta rohkeudesta.

Luulisi, että olo on rohkeampi.

Ei se ole.

Valinnanmahdollisuus tekee rohkeudesta samalla paljon vaikeampaa.

Vaikka tietää, että kaikesta selviää, ei koko ajan jaksa olla rohkea.

Eikä tarvitse olla.

Kumpikin rohkeus vaatii voimia.

Joskus voimat ehtyvät.

Rohkeus on käytetty loppuun.

Rohkeuttakin tarvitsee ladata.

Välillä on hyvä tehdä vain asioita, jotka jo osaa ja joista saa voimia.

On helpottavaa ajatella, että rohkeuskiintiö on väliaikaisesti ehtynyt.

Katsotaan jonkin ajan päästä uudestaan.

Pelon suojassa

Voita pelkosi!

Pelko on vihollinen, joka pitää kukistaa.

Odotat hetkeä, jolloin pelko vain katoaisi.

Pelko ei katoa.

Pelko on ystäväsi.

Se haluaa sinun parastasi.

Pelko on pieni arka ystäväsi, joka suojelee sinua tuntemattomalta.

Pelko yrittää saada sinut pysymään tutussa ja turvallisessa.

Voit yrittää vastustaa pelkoa, mutta vastustaminen vain lisää sen voimaa.

Kun hyväksyt pelon ja annat sen tulla nähdyksi, se rauhoittuu.

Välillä voit rypeä pelon seurassa ihan antaumuksella.

Anna itsesi viettää kokonainen päivä piilossa peiton alla peläten kaikkea.

Seuraavana päivänä seuraa yleensä rohkeiden tekojen vuoro.

Kuuntele, mitä pelolla on sanottavaa, mutta älä anna sen päättää puolestasi.

Se ei tiedä, mihin kaikkeen sinä pystyt.

Pelko kasvaa sitä suuremmaksi, mitä oikeampaan suuntaan olet menossa.

Se huutaa sitä kovemmalla äänellä, mitä enemmän sydämesi on elossa.

Sydämesi on haavoittuvainen, joten pelko yrittää suojella sitä.

Pelko yrittää suojella sinua ilolta ja onnelta, jos olet tottunut kärsimykseen.

Pelko asuu vain menneessä tai tulevassa.

Tässä hetkessä ei ole pelkoa.

Sinä itse annat mielesi vaeltaa menneisyyden tai tulevaisuuden pelkojesi luo.

Voit myös opetella olemaan läsnä tässä hetkessä.

Voit hengittää itsesi tähän hetkeen.

Löydät rohkeuden silloin, kun pelkäät eniten sitä, että mikään ei muuttuisi.

Epäonnistumistakin enemmän saatat pelätä, että onnistut.

Eniten kuitenkin pelottaa elämätön elämä.

Mitä kaikkea hyvää jätät pelkosi vuoksi kokematta?

Selvä hetki

Selvänä hetkenä tiedät tarkkaan, mitä sinun on tarkoitus tehdä.

Kaikki tuntuu helpolta ja uskot ideoihisi.

Näet tulevaisuuden kirkkaana edessäsi.

Et tunne pelkoa.

Olet täysin valmis ottamaan seuraavan askeleen.

Sitten selkeys katoaa ja epävarmuus palaa mieleesi.

Ajattelet jälleen, ettei tästä tule mitään.

Tulevaisuus näyttää taas harmaan sumealta.

Kuvittelet olevasi yksin näiden tuntemusten kanssa.

Selität tuntemuksiasi mielen vaihteluilla.

Kumpi näistä on mielestäsi luonnollinen olotila?

Uskon, että selvät hetket ovat ihmisen luonnollisin olotila.

Sielun tai sydämen tila.

Silloin ego on hiljaa ja näet kaiken tarkasti.

Luota kaikkeen, mitä ajattelet ja tunnet selvänä hetkenä.

Luota niihin suunnitelmiin, joita silloin mietit.

Toimi, ennen kuin epävarmuus ehtii vallata mielesi.

Selviä hetkiä tulee lisää.

Ajan myötä ne kestävät kauemmin.

Lopulta pelko alkaa väistyä.

Sielusi näyttää sinulle polkusi selvänä hetkenä.

Peloton

Heräsin päivään, jolloin en pelännyt mitään.

Ehkä se johtui hyvin nukutusta yöstä tai egon kanssa keskustelusta, mutta pelkoni olivat poissa.

Tai ehkä eilinen notkahdus oli vain rohkeuden lataamista täyteen iskuun.

Tällaisena päivänä näkee kaiken selvästi ilman pelon sumuverhoa.

Aloin miettiä, ovatko kaikki pelkoni sittenkin suurta huijausta.

Siltä ne tuntuvat silloin, kun en pelkää.

Voin vain tehdä kaikkia niitä asioita, joita en ole aiemmin uskaltanut tehdä.

Koska pelko on estänyt tekemästä.

Voin vain tehdä.

Tekemällä huomaan, että pelolla ei ole mitään perusteita.

Mietin, voisiko tämä olla normaali olotila.

Vai heräänkö huomenna tästä unesta takaisin maan pinnalle?

Pitäisikö tehdä nyt niin paljon kuin vain ehdin, kun kerrankin uskallan?

Päätin luottaa siihen, että jos tämä olo on jo kerran löytynyt, se löytyy uudelleenkin.

Sovin puhujakeikan syksyksi, kirjoitin ensimmäisen maanantaikirjeeni ja perustin englanninkielisen blogin sivuilleni.

Elämääni on tullut ihmisiä, joiden haluan ymmärtävän sanojani ilman Google Translatoria.

Valitsin helpoimman ratkaisun ennen kuin saan englanninkielisen version sivuistani.

Parempi valmis kuin täydellinen.

Sisäinen vihollinen

Oletko koskaan keskustellut egosi, pelkosi, huijarisi, sisäisen vastustajasi kanssa?

Oletko kirjoittanut ylös, mitä tuo sisälläsi asuva vihollisesi ajattelee sinusta?

Minä olen.

Kaksi päivää olen nyt toipunut tuosta keskustelusta.

Olen tiennyt, että vastustajani on ilkeä.

En olisi uskonut kuinka ilkeä, ennen kuin luin sen ajatukset.

Sanat, jotka itse kirjoitin kuuntelemalla sen ääntä.

Pelot, jotka kirjoitettuna saivat muodon.

Uskomukset, joita vastaan olen jo pitkään taistellut.

Tuo sisäinen ääni ei usko selityksiäni.

Sen ainoa vihollinen on mielen hiljentäminen.

Meditointi, jooga, kirjoittaminen, tekeminen, kulkeminen pelkoja päin.

Omaan tahtiini.

Yksi kerrallaan huomaan, miten jokainen pelkoni osoittautuu täysin turhaksi.

Näen, miten yhdelläkään pelolla ei lopulta ole voimaa, jonka olen sille antanut.

Sinussakin asuu tuo ilkeä sisäinen ääni.

Vihollinen, joka yrittää saada sinut pysymään aisoissa.

Joka yrittää estää sinua kulkemasta sinulle tarkoitettua polkua.

Sen tehtävä on lamauttaa sinut.

Sinun tehtäväsi on opetella hiljentämään sen ääni.

Ehkä tehokkain keino on kirjoittaa kaikki, mitä se haluaa sinulle sanoa.

Sen jälkeen voit lakata kuuntelemasta sitä.

Tämän opin Seth Godinin The Freelancer’s Workshopissa.