Mielenrauha

Kiire on valinta

Kiire on valinta.

Kiire on mielentila, jonka valitset.

Annat kiireen vallata päiväsi.

Elämäsi.

Kaikkeen et voi vaikuttaa, mutta voit valita kiireen ja rauhan välillä.

Saat töitä ja vastuuta niin paljon kuin otat vastaan.

Kukaan muu ei suojele rajojasi kuin sinä itse.

Sinä voit lopettaa kiireen.

Jos et sinä niin kehosi pysäyttää kiireen.

Voisitko sanoa ei, jos olet aiemmin sanonut kyllä?

Joskus tulee hetkiä, jolloin tekemistä on enemmän kuin aikaa.

Jos kiire on pysyvä osa elämääsi, se on sinun valintasi.

Hyväksyt kiireen osaksi arkeasi.

Sopeudut kiireeseen.

Mitä saat kiireestä?

Mitä menetät kiireen vuoksi?

Voisitko valita toisin?

Haluatko luopua kiireestä?

Mitä menetät, jos luovut kiireestä?

Sinä valitset.

Viimeinen sana

Aina on joku, joka haluaa ymmärtää sinut väärin.

Joka saa voimaa väittelystä.

Joka jaksaa jatkaa saadakseen viimeisen sanan.

Sinä voit lähteä mukaan leikkiin.

Voit yrittää saada ymmärtämään oikein.

Voit reagoida ja kiihdyttää omia tunteitasi.

Tai voit nähdä lopputuloksen jo etukäteen.

Voit valita reaktiosi.

Voit valita oman leikkisi.

Sen, jossa olet hiljaa.

Koska olet viisaampi.

Sinun ei tarvitse saada viimeistä sanaa.

Sinun ei tarvitse käännyttää kaikkia puolellesi.

Sinulla on omat sanasi ja se riittää.

Kun olet valmis

Joskus on vaikea tunnistaa, milloin on oikea aika toimia.

Helpointa on syyllistää itseäsi, mikset voi toimia nopeammin.

Kunnes oivallat, että oikea aika tulee kyllä.

Ei ole kiire.

Sitten, kun olet valmis.

Entä jos annat itsellesi luvan odottaa, että olet valmis?

Että tunnet itsesi valmiiksi ottamaan haluamasi askeleen.

Saatat olla valmis nopeammin kuin uskotkaan.

Nopeammin kuin jos yrittäisit pakottaa itseäsi toimimaan ennen kuin olet valmis.

Oikea aika tulee, kun luovut itsesi pakottamisesta.

Kun luovut yrittämisestä.

Anna itsesi odottaa hetkeä, että olet valmis.

Ei ole kiire.

Sitten, kun olet valmis.

Opettaja

Elän muutoksen aikaa.

Erilaista kuin kahtena edellisenä vuotena.

Tähän asti olen etsinyt tietoa ulkopuolelta.

Lukenut kirjoja, blogeja ja kuunnellut podcasteja.

Ahminut tietoa, vinkkejä ja kokemuksia.

Kuvittelin kunnianhimoisesti lukevani tänä vuonna vieläkin enemmän kirjoja.

Nyt katse onkin kääntynyt sisäänpäin.

Mieli kaipaisi vielä kovasti apua ulkopuolelta.

Sielu sanoo, että kaikki on jo minussa.

Tarvitsemani neuvot löytyvät hiljentymällä.

Vaalimalla yhteyttä tietoisuuteen.

Haalin vieläkin kirjoja pinoiksi sänkyni viereen.

Pystyn kuitenkin sisäistämään enää sanoja Bhagavad-Gitasta.

Tarvitsin kaikki vaiheet päästäkseni tähän pisteeseen.

Moneen kertaan valmiiksi pureskeltua tietoa.

Ennen kuin ymmärsin, että kaikki on jo sanottu kauan sitten.

Kaipaamani neuvot tulevat joogafilosofiasta ja samaa polkua kulkevilta.

Oikea opettaja tulee kyllä.

Luulen vain, että se taidan olla minä itse.

Huoleton

Miten hyvää huolta pidät huolistasi?

Kuinka paljon huomiota annat niille?

Pidätkö yhtään vapaata huoliesi vaalimisesta?

Mitä huolillesi tapahtuisi, jos et antaisi niille huomiota?

Mitä jos voisit antaa kaikki huolesi toisen kannettavaksi?

Kuinka paljon se tekisi tilaa elämääsi?

Mitä tekisit kaikella ajalla ja energialla, joka sinulta vapautuisi huoliesi kantamisesta?

Millainen olo sinulla olisi ilman huoliasi?

Onko huolehtiminen sinun erikoisosaamistasi?

Haalitko muidenkin huolet kantaaksesi?

Osaatko kasvattaa huolistasi suurempia kuin ne todellisuudessa ovat?

Miten huolehtiminen auttaa sinua?

Mitä jos huoliesi ajatteleminen viekin asioita huonompaan suuntaan?

Entä jos huolehtiminen estää hyviä asioita tapahtumasta?

Miltä tuntuisi päästää irti huolistasi?

Mitä saisit tilalle?

Mitä tapahtuisi, jos huolehtimisen sijaan päättäisit luottaa?

Kuka olet ilman huoliasi?

Voisitko olla huoleton?

Mielen ravinto

Miten valitset ravinnon, jolla ruokit mieltäsi?

Valitsetko sinulle hyvää tekevää ravintoa?

Vai imetkö itseesi kaiken, mitä sinulle tarjotaan?

Ahmitko uutiset heti aamupalaksi?

Nautitko klikkiotsikoita iltapäiväkahvin kanssa?

Tankkaatko alitajuntaasi aikakauslehtien ja mainosten ihanteita?

Tarjoiletko toisille juoruja ja kauhistelua maailman menosta?

Lohduttaudutko television ohjelmilla, joissa voit nauraa toisten kustannuksella?

Otatko iltapalaksi annoksen väkivaltaa ja juonittelua?

Annatko kaiken tämän ohjelmoida alitajuntaasi?

Entä jos tekisit tietoisia valintoja?

Entä jos alkaisit suojella mieltäsi ja energiaasi?

Olen tehnyt elämässäni tilaa minua vahvistavalle sisällölle.

Vaihdoin television kirjoihin.

Uutisten ja naistenlehtien tilalle tulivat podcastit.

Valitsen tarkasti, missä sosiaalisen median kanavissa vietän aikaani.

Game of Thronesin viimeisen jakson jälkeen sanon hyvästit väkivallalle ja juonittelulle.

Mitä tietoisemmin olen alkanut valita mieleni ravintoa, sitä harmonisempaa elämästäni on tullut.

Sitä selvemmin myös näen, kuinka paljon meihin ohjelmoidaan pahoinvointia hyvinvoinnin sijasta.

Sinä voit suojella omaa mieltäsi.

Sinä voit myös valita, millaista ravintoa tarjoilet muille.

Yksi askel

Yhden askeleen jälkeen tulee aina seuraava.

Muistatko pysähtyä askelten välissä?

Vai siirrätkö ajatuksesi ja katseesi heti seuraavaan askelmaan?

Jonkin askeleen ottamista olet saattanut miettiä todella pitkään.

Pysähdytkö juhlimaan, kun vihdoin otat sen?

Anna seuraavan askeleen odottaa rauhassa.

Entä jos onnittelisit itseäsi saavutuksestasi?

Vaikka se olisi kuinka pieni askel tahansa.

Levitä viltti siihen kohtaan, mihin olet juuri päässyt ja istahda nauttimaan tästä hetkestä.

Maisema voi näyttää erilaiselta yhden askeleen edempänä.

Käännä katseesi paikkaan, missä vielä hetki sitten olit.

Vedä syvään henkeä ja keskity vain tähän hetkeen.

Olet yhden askeleen edempänä.

Kiitä itseäsi.

Ehdit kyllä ottaa seuraavan askeleen.

Ehdit vielä kulkea kauas tästä paikasta.

Nyt vain nauti siitä, missä olet ja mitä sait tehtyä.

Sydämen ääni

Voit tehdä työtä, jossa sydämesi on täysillä mukana.

Tunnet merkityksen kaikessa, mitä teet.

Voit myös sulkea sydämesi aina, kun aloitat työsi.

Samalla kadotat merkityksen tunteen.

Voit pitää sydämesi suljettuna, jotta sinun ei tarvitse kuunnella sen ääntä.

Mitä sydämesi kertoisi, jos antaisit sen sanoa kaiken sanottavansa?

Mitä joutuisit myöntämään itsellesi, jos antaisit sydämesi puhua sinulle suoraan?

Sydämesi voisi valita toisin, jos et järjellä hiljennä sen ääntä.

Tiedätkö, mitä sydämesi valitsisi?

Taidat tietää.

Voi olla vaikeinta myöntää sen olevan oikeassa.

Löydät oman paikkasi, kun annat sydämesi valita.

Löydät rauhan tunteen, kun annat sydämesi valita.

Mitä tapahtuisi, jos aidosti kuuntelisit sydäntäsi?

Sydämen valo

Näetkö sydämessäsi valon pilkahdusta?

Loistaako sisälläsi kirkas aurinko vai himmeä kynttilän liekki?

Näetkö pelkkää pimeyttä?

Onko sisälläsi niin pimeää, että on vaikea suunnistaa sydämen luo?

Sisäinen valo tarvitsee huolenpitoa.

Aluksi riittää pienikin hohde.

Niin pieni, että saatat epäillä sen olemassaoloa.

Valo lisääntyy, kun kuvittelet näkeväsi sen.

Valo lisääntyy, kun annat sille tilaa ja huomiota.

Valo lisääntyy, kun teet itsellesi hyviä tekoja.

Valo lisääntyy, kun alat säteillä sitä ympärillesi.

Millaista valoa sinä säteilet?

Elämätön elämä

Kuinka paljon elämää jätät elämättä pitäessäsi kiinni siitä, mikä ei ole sinulle hyväksi?

Kuinka paljon hyvää jätät kokematta, koska haluat pitää itsesi kärsimyksessä?

Kuinka paljon kärsimystä aiot vielä kestää, ennen kuin uskallat päästää irti vanhasta?

Kuinka paljon vanhaa voisit jättää taaksesi, jos luottaisit uuden tulevan tilalle?

Kuinka paljon uutta mahtuisi elämääsi, jos suot itsellesi vapauden menneestä?

Kuinka paljon vapautta tarvitset, jotta elämäsi voi kääntyä valoon?

Kuinka paljon valoa mahtuu sydämeesi, jos annat pimeyden väistyä?

Kuinka paljon pimeyttä uskallat jättää taaksesi, jotta uskoisit ansaitsevasi vain parasta?

Kadonnut hiljaisuus

Pelkäämme hiljaisuutta.

Pelkäämme hiljaisuutta niin paljon, että siitä on tullut katoava luonnonvara.

Täytämme jokaisen tilan taustamusiikilla, kuulutuksilla ja hälinällä.

Poistamme hiljaisuuden, jotta emme kuulisi omia ajatuksiamme.

Täytämme hiljaisuuden puheella, jotta toisetkaan eivät kuulisi ajatuksiaan.

Poistamme hiljaisuuden ja kutsumme sitä yhteisöllisyydeksi.

Täytämme hiljaisuuden kulkemalla kuulokkeet korvilla.

Pelkäämme hiljaisuutta ja yksinoloa niin paljon, että poistamme seinät ympäriltämme.

Kutsumme sitä yhteisöllisyydeksi ja tiimityöksi.

Poistamme hiljaisuuden ja ihmettelemme, mihin innovatiiviset ideat ovat kadonneet.

Poistamme seinät, jotta voimme kehittää äänieristettyjä tilaratkaisuja.

Ennen niitä kutsuttiin huoneiksi.

Poistamme hiljaisuuden ja kaipaamme sitä enemmän kuin mitään muuta.

Pitäisi

Onko tämä valinta, joka pitäisi tehdä vai jonka haluan tehdä?

Elätkö pitäisi-elämää?

Elätkö elämää, jota oletat muiden odottavan sinulta?

Toimitko vastoin sydämesi ääntä tekemällä pitäisi-valintoja?

Valitsetko polun, joka tuntuu järkevältä valinnalta?

Koska niin pitäisi tehdä.

Vaikka tiedät sen olevan väärä ratkaisu sinulle.

Jäytävä tunne sisälläsi kertoo sen olevan väärä valinta.

Voit myös valita polun, jonka tunnet olevan sinulle oikea.

Vaikka se kulkisi eri suuntaan kuin on tavallista.

Jäytävä tunne katoaa, kun alat tehdä päätöksiä itseäsi kuunnellen.

Rauhan tunne valtaa mielen joka kerta, kun teet valinnan sydämelläsi.

Sydämen valinnoista ei tule koskaan huono olo.

Ei koskaan.

Sydämen valintoja ei tarvitse perustella itselle.

Järjen valintoja joutuu perustelemaan joka päivä uudestaan.

Sydämen valintoihin ei tarvitse motivoitua.

Järjen valintoihin täytyy löytää motivaatio joka päivä uudestaan.

Kun oppii valitsemaan sydämellään, pitäisi katoaa sanavarastosta.

Pitäisi johtaa ahdistukseen.

Sydämen valinta johtaa rauhaan.

Pitäisikö vai haluanko?

Kärsimys

Elämä voi olla kärsimystä.

Vaikeuksia vaikeuksien perään.

Vaikeuksia, jotka yrittävät saada meitä havahtumaan.

Havahtumaan, että elämä ei olekaan kärsimystä.

Uskotko?

Elämä ei ole kärsimystä.

On vaikeuksia, epäoikeudenmukaisuutta, menetyksiä, kaatumisia, iskuja vasten kasvoja.

Niillä kaikilla on tarkoituksensa.

Kärsimyksellä on tarkoituksensa.

Aina.

Emme voi poistaa toisen kärsimystä, jos hän ei ole siihen valmis.

Kärsimys jatkuu niin kauan, kunnes ihminen itse sanoo: ”Nyt riittää!”

Sen jälkeen tulee auttajia elämään.

Auttajia on ollut koko ajan, mutta toista ei voi auttaa, jos hän ei ota apua vastaan.

Apua satelee, kun ihminen on valmis etsimään ulospääsyn kärsimyksestä.

Siihen asti voi vain kulkea vierellä ja tuntea kärsimyksen musta pilvi hänen ympärillään.

Vaikeuksilta emme voi välttyä, eikä elämä aina ole helppoa.

Kärsimys on valinta.

Kärsimyksessä ulkoistaa elämänsä valinnat muille näkemättä omaa vastuuta.

Valitsin oman kärsimykseni niin kauan, kunnes sain siitä tarpeekseni.

Vuosien ajan uskoin, että elämä on kärsimystä.

Kun olin valmis, tartuin jokaiseen neuvoon ja johtolankaan löytääkseni tien ulos kärsimyksestä.

Sitä ennen olin antanut neuvojen kaikua kuuroille korville, koska olin kärsimyksessäni avuton.

Tarvitsin riittävästi kärsimystä ollakseni valmis muuttumaan.

Huomatakseni, että elämä ei ole kärsimystä.

Oma arvo

Ajattelin aiemmin, että minua on kohdeltu huonosti.

Nyt näen, miten olen antanut toisten kohdella minua huonosti.

Huomaan, miten huonosti olen kohdellut itseäni.

Armottomasti.

Kun en uskonut, että ansaitsen parempaa.

Valitsin huonon kohtelun, koska en tiennyt olevani paremman arvoinen.

Sinnittelin vuodesta toiseen paikoissa, joihin en ole kuulunut.

Seurassa, jossa en voinut olla oma itseni.

Ihmisten kanssa, jotka eivät olleet minulle hyväksi.

Vain siksi, etten olisi tyhjän päällä, ilman mitään.

Palasin kerta toisensa jälkeen, jotta olisi jokin paikka, mihin mennä.

Vaikka samalla kahlitsin itseni pienemmäksi kuin olin.

En uskonut, että pärjäisin itsekseni.

En nähnyt omaa voimaani.

Ihminen kukoistaa oikeassa seurassa, oikeassa paikassa.

Elämässä ei ole tilaa löytää parempaa, jos on kiinni huonossa.

Ihminen tyytyy huonoon, jos ei usko ansaitsevansa parempaa.

Joskus on parempi olla tyhjän päällä, jotta voi löytää oman arvonsa.

Miten sinä annat toisten kohdella itseäsi?

Miten sinä kohtelet itseäsi?

Oikea paikka

Oletko sinulle oikeassa paikassa?

Tiedät kyllä vastauksen.

Mitä sydämesi vastaa ennen kuin alat järkeillen perustella vastaustasi?

Väärässä paikassa asiat voivat olla ihan hyvin, mutta se ei ole oikea paikka sinulle.

Väärä paikka voi muiden mielestä olla sinulle oikea paikka.

Kaikki muut voivat olla tyytyväisiä, mutta sinä tiedät olevasi väärässä paikassa.

Tunnet sen.

Tunnet olevasi väärässä paikassa, muttet ehkä uskalla myöntää sitä.

Piilotat tunteen ja jatkat niin kuin tähänkin asti.

Pelkäät, mitä jos sitä oikeaa paikkaa ei löydykään.

Parempi tyytyä väärään kuin jäädä kokonaan ilman.

Jos et tee mitään, millaiselta elämäsi näyttää vuoden päästä? Entä viiden vuoden päästä?

Mitä jos luottaisit sydämesi ääneen?

Miltä elämäsi voisi näyttää, jos alkaisit etsiä oikeaa paikkaa?

Oikea paikka ei välttämättä löydy ensimmäisellä yrittämällä.

Riittää, kun seuraat uteliaisuutta.

Menet paikkoihin, jotka kiinnostavat sinua.

Ei edes tarvitse tietää, mikä niissä kiinnostaa.

Väärän paikan jälkeen huomaat kyllä, kun olet löytänyt oikeaan paikkaan.

Oikeassa paikassa tunnet olevasi siellä, missä sinun on tarkoitus olla.

Oikeassa paikassa teet asioita, joita sinun on tarkoitus tehdä.

Oikeassa paikassa olet ihmisten kanssa, joiden seurassa voit olla oma itsesi.

Oikeassa paikassa sinun ei tarvitse piilotella roolin takana.

Hoet vain mielessäsi kiitollisuudesta herkistyen, miten voitkin olla näin oikeassa paikassa.

Kiität itseäsi siitä, että uskalsit lähteä etsimään.

Aloitin joogaopettajakoulutuksen ja tunnen olevani niin oikeassa paikassa.

Uneton

Jos haluaa mitä tahansa muutosta elämään, ensimmäinen ja tärkein askel on hoitaa uni kuntoon.

Oli muutos sitten terveysremontti tai kadonneiden unelmien, luovuuden tai kutsumuksen löytäminen.

Uneton ei näe mahdollisuuksia ympärillään, kun ainoa mielessä pyörivä ajatus on saada nukkua.

Uneton laskee tunteja siihen hetkeen, kun pääsee nukkumaan ja samalla pelkää, että edessä on jälleen yksi uneton yö.

Unettoman ajatukset pyörivät unen ympärillä.

Kuinka kauan olen nukkunut? Kuinka monta tuntia on heräämiseen? Ehdinkö nukahtaa?

Monta repaleista yötä pientä potilasta hoitaessa vei minut tällä viikolla taas kuilun pohjalle.

Sinne, missä elin unettomien konsulttivuosien aikana.

Epätoivoon, jonka olin jo ehtinyt unohtaa parin hyvin nukutun vuoden jälkeen.

Unettoman suurin toive on, että joku vain sanoisi: ”Nuku rauhassa, minä hoidan.”

Parin tunnin yöunilla positiivisia ajatuksia ei ole eikä tule, vaikka kuinka yrittäisi.

Pahimpaan epätoivoon auttaa vain nukkuminen.

Unettoman elämään ilmestyy paljon ongelmia, joita ei kunnon yöunien jälkeen ole.

Unettomuus tekee ihmisestä kyynisen, katkeran ja alakuloisen.

Unettomana menee sieltä, missä aitaa ei ole. Jos jaksaa mennä.

Unettomalla on öisin paljon aikaa murehtia.

Murehtimiseni loppui sillä hetkellä, kun sain uneni takaisin.

Ehkä kuuden vuoden viivyttely tehdä kaipaamani muutos elämään olikin vain unesta kiinni.

Unelmat alkoivat löytyä vasta Uniklinikalla käynnin jälkeen.

Unelmille oli tilaa, kun unettomuus ei ollut enää ongelma.

Pessimististä kuoriutuukin ihan peruspositiivinen ihminen, kun nukkuu hyvin.

Hyvin nukkuvan on helppo olla kiitollinen ja suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen.

Kunnon yönien jälkeen jaksaa innostua, ideoida, kokeilla ja luoda uutta.

Jos hartain toiveesi on vain saada nukkua, pyydä apua.

Etsi joku, joka sanoo: ”Nuku rauhassa, minä hoidan.”

Sanoja sinulle

Sinä teet kaiken oikein.

Jokainen valintasi on oikea.

Voit aina vaihtaa suuntaa.

Innostus tulee takaisin.

Unelmasi odottavat kaikessa rauhassa.

Löydät etsimäsi.

Aurinko tulee aina esiin pilvien takaa.

Anna muutoksen tapahtua kaikessa rauhassa.

Niin moni uskoo sinuun.

Elämä kantaa.

Uskallat kyllä.

Parempaa on luvassa.

Sinulla on aikaa.

Hengitä syvään.

Hellitä.

24. Tunnekuvakirja

Kirja, joka kuvaa tunteiden vuoristoradan matkalla omaksi itseksi, miltä tuntuu hylätä ulkoiset vaatimukset ja hypätä oman elämänsä ohjaimiin.

24. Camilla Tuominen: Tunnekuvakirja - Tunnesekamelskasta tunteiden ymmärtämiseen

Camillan kirja kuvaa ja sanoittaa täydellisesti parin vuoden aikana kokemani muutoksen.

Vaikka oma tarinani on aivan toinen, ovat tunteet yhteisiä.

Tunsin olevani vääränlainen, väärässä maailmassa ja eläväni jonkun toisen elämää.

Kun sisäinen tuska kasvaa riittävän suureksi, lopulta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttua.

”Ymmärsin, että se viimeinen, jonka päälle kaikki tämä paha olo kaatui, oli viaton lapseni. Minun huono oloni, murehtiminen, stressi, kaikki tulisi heijastumaan lapseni kasvuun ja kehitykseen.”

Minut pysäytti lapseni sairastuminen. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi suorittamiseen ja kärsimykseen.

Opin kuuntelemaan sisäistä ääntäni. Opin tunnistamaan tunteeni ja kunnioittamaan niitä. Löysin luovuuden ja taiteilijan itsestäni.

Pelkäsin hypätä tuntemattomaan, mutta vielä enemmän pelkäsin, että mikään ei muuttuisi.

”Oli pelottavampaa jäädä kuin lähteä.”

Hypättyäni huomasin laskeutuneeni jaloilleni.

Jokaisen tarvitsee kulkea oma matkansa itse, mutta maailma on täynnä inspiraatiota ja saman kokeneita.

Lukiessani nauroin löytäessäni samat mietelauseet, joita olin kirjoittanut muistikirjaani, kirjat, joita olin lukenut ja puheet, joita kuunnellut.

Elämä ohjaa kyllä eteenpäin, kun pitää silmät avoimena ja tarttuu tilaisuuksiin.

11. Rosen-menetelmä

Joulukalenterin 11. kirja kuvaa menetelmän, jonka avulla löysin tien omaksi itsekseni.

11. Marion Rosen, Susan Brenner: Rosen-menetelmä - Kosketusta keholle ja mielelle

”Me vältämme näyttämästä sisimpäämme muille luomalla lihaksistomme avulla ympärillemme suojaavia muureja, jotta emme olisi haavoittuvaisia. Pelkäämme, että ulkomaailma vahingoittaa todellista olemustamme, joten emme usein anna todellisen olemuksemme olla osa elämäämme.”

Olin tutkinut ja treenannut mieltäni löytääkseni ratkaisuja elämääni.

Etsin väärästä paikasta.

Vastaukset mielen rajoituksiin ovatkin kehossa. Kehoon padotuissa tunteissa.

”Lihasjännityksen avulla keho tukahduttaa tunteita ja kokemuksia, joita emme kykene käsittelemään niiden tapahtumahetkellä. Niinpä usein unohdamme, mitä alun perin tapahtui. Nuo tunteet ja kokemukset ovat kuitenkin sisällämme, varastoituneina kehoomme, ja meidän on ponnisteltava suuresti pitääksemme ne tietoisuutemme ulottumattomissa. Lihasjännitys myös estää hengitystä virtaamasta vapaasti kehon lävitse.”

Marion Rosenin kehittämässä menetelmässä kosketus luo tietoisuuden kehon jännityksistä. Kun jännitykseen piiloutunut tunne pääsee vapaaksi, syntyy tilaa uudelle. Elämiselle.

Tärkeimmät asiat ovat hyvin yksinkertaisia.

Läsnäoleva kosketus ja luottamus riittää.

Kirjan 122 sivua on upea kuvaus Rosen-menetelmästä, mutta lukeminen ei riitä.

Tarvitaan kokemus.

Löysin sen, kuka olen ilman ponnistelua.

8. Heart Talk

Joulukalenterin kahdeksas kirja kietoo sinut lämpimän untuvapeiton alle, kun kaipaat turvaa.

8. Cleo Wade: Heart Talk: Poetic Wisdom for a Better Life

Aina välillä tulee päiviä, jolloin haluaa piiloutua maailmalta.

Kun kaipaa vain toisen hyväksyntää ja läsnäoloa. Että joku näkisi ja sanoisi kaiken järjestyvän.

Tai kun kaipaa viimeistä rohkaisua ennen kuin uskaltaa hypätä.

Heart Talk on kirja peiton alle voimien keräämiseen.

Cleo Wade sanat auttoivat näkemään, että olen itsekin runoilija.

Löysin oman ääneni ja rytmini lukiessani toisen ääntä, kuunnellessani toisen rytmiä.

Kirja on täynnä viisaita sanoja rakkaudesta ja välittämisestä olematta kliseinen tai imelä.

Lukemisen jälkeen on jälleen olo, että kiltteys ja hyvä voittaa.

Heart Talk on täydellinen lahja hänelle, jonka haluat kietoa toisen halaukseen ja sanoa, että sinä riität juuri tuollaisena kuin olet. Myös sinulle.

”as I go forward

I may stumble

but

I stand up

more

than I fall

down”

P.S. Kuuntele peiton alla myös Good Life Project -podcast Cleo Wade: Heart Talk, Joy and the Power of Expression