Mentorointi

Mitä teet työksesi?

Mitä sinä teet työksesi?

Miten kuvaisit työtäsi nelivuotiaalle?

Autan ihmisiä olemaan oma itsensä.

Niin yksinkertaista.

Ja samalla vaikeinta koko ihmisen elämässä.

Autan ihmisiä löytämään oman itsensä.

Autan ihmisiä löytämään asiat, joiden tekemisestä he pitävät niin paljon, etteivät enää voi olla tekemättä niitä.

Nelivuotiaalle lapselleni tämä kuulostaa käsittämättömältä.

Miten voi kadottaa itsensä?

Miten voi unohtaa, minkä asioiden tekemisestä tykkää?

Autan ihmisiä näkemään osaamisensa uudella tavalla.

Vaikeuksien sijasta elämä on koko ajan vienyt heitä eteenpäin ja kouluttanut heitä siihen tehtävään, joka saa heidän sydämensä iloitsemaan.

Autan suunnan jo löytäneitä tulemaan esiin piiloistaan.

Tekemään työtään omana itsenään.

Autan ihmisiä löytämään oman äänensä.

Sen äänen, joka tuo oikeat ihmiset heidän luokseen.

Jotta he voivat tehdä sitä, minkä tekemisestä elämä on täynnä iloa ja merkitystä.

Mitä sinä teet työksesi?

Näkymättömästä näkyväksi

Näkymättömästä näkyväksi. Siinä sielunpolkuni teema.

Kokemukseni elämästä ovat johdattaneet minut juuri sinne, mihin tunnen kuuluvani. Auttamaan itsensä näkymättömiksi tuntevia ihmisiä tulemaan näkyviksi. Näkyviksi itselleen.

Tänään taas niin moni palanen loksahteli paikoilleen ja monta pistettä yhdistyi elämän punaisella langalla. Sumu väistyi ja kaikki oli selkeää.

Kulkemani tie näyttäytyy kaikkine mutkineen ja umpikujineen täydellisesti etukäteen suunnitellulta.

Elämä opettaa meitä vaikeuksilla, hidasteilla ja vääriksi luulemillamme valinnoilla juuri ne asiat, joita tarvitsemme. Saamme elämänkoulussa kokemukset, joita ei kukaan voi opettaa. Ne täytyy itse oppia ja oivaltaa. Saamme opetukset eteemme niin monta kertaa, kunnes opimme ja sisäistämme ne.

Kaikki ne piirteet, jotka opin piilottamaan muilta ovat minun lahjojani. Taidot, jotka salasin itseltänikin.

Näkymättömästä näkyväksi, jotta voit loistaa omaa ainutlaatuisuuttasi. Piiloutumisen sijasta sinun on tarkoitus erottua juuri sillä piirteellä, joka sai sinut piiloutumaan. Piilouduit, koska erotuit joukosta.

Sinun on tarkoitus tehdä niitä asioita, joita synnyit tekemään. Joiden tekemisestä nautit silloin, kun et kuunnellut muiden mielipiteitä. Sinun on tarkoitus vaalia niitä ominaisuuksia, jotka sait syntymälahjaksesi. Sinun on tarkoitus loistaa aitona itsenäsi.

Näkymättömästä näkyväksi. Minun kutsumukseni. Siksi olen saanut kirjoittamisen lahjan. Siksi puheeni koskettaa sinua. Siksi pystyn tukemaan sinua omassa kasvussasi, koska olen itse kulkenut piiloutumisen tien. Siksi olen löytänyt tapoja löytää tien näkyväksi kehon kautta, miten voit vapauttaa piilopaikkasi kehosta.

Minä näen sinut. Näen, miten sinun on tarvinnut piiloutua. Näen loistosi, jota sinä et vielä näe.

Näkymättömästä näkyväksi. Kaunis aitona luonnollisena itsenäsi.

Haluaisitko tulla näkyväksi itsellesi ja tehdä myös unelmasi näkyviksi? Lue lisää mentoroinnista.

Mikä sinusta tulee isona?

Mikä sinusta tulee isona?

Tätä kysytään siitä lähtien, kun lapsi oppii puhumaan.

Kun hän alkaa kiinnostua tietyistä asioista enemmän kuin toisista.

Aivopesu alkaa pienestä pitäen.

Väärällä kysymyksellä.

Mikä sinusta tulee isona?

Alamme rajoittaa lapsen rajatonta mielikuvitusta ja uskoa itseensä.

Mikä?

Sanavalinnan vaikutuksesta lapsi oppii, että voi valita vain yhden ammatin.

Aikuisena saatat ura-ahdistuksen keskellä tuskailla, ettet tiedä vieläkään, mikä sinusta tulee isona.

Entä jos pohdit väärää kysymystä?

Rajoitat mielikuvitustasi, etkä muuta voisikaan.

Sinut on opetettu siihen pienestä pitäen.

Mitä jos kysyisit eri kysymyksen?

Mitä kaikkea sinusta tulee isona?

Sinä voit valita.

Ei yhtä vaan monta.

Niin monta kuin haluat.

Sinulla on koko elämä aikaa olla kaikkea sitä, mitä haluat.

Voit muuttaa mieltäsi, vaikka olet jo kerran valinnut, mikä sinusta tulee isona.

Sinä et ole liian vanha tai kokenut vaihtamaan suuntaa.

Kun Rosen-menetelmän kurssilla opettaja oli 80-vuotias energinen ja viisas nainen, hymyilin, että ihminen ei ole koskaan liian vanha tekemään sydämen työtään.

Sinä voit luopua rajoittavasta uskomuksesta, että saat valita vain yhden ammatin.

Ei haittaa, vaikka olisit tehnyt mielestäsi vääriä valintoja.

Ei ole vääriä valintoja, sillä jokainen valinta ohjaa sinua eteenpäin.

Omalle polullesi.

Mitä kaikkea sinusta tulee isona?

Jos kaipaat apua etsinnöissäsi, tule mentoroitavakseni.

Haluan nähdä, miten silmäsi alkavat sädehtiä, kun alat löytää vastauksia.

Lue lisää ja varaa oma aikasi.

Sankari

Keitä sinä ihailet?

Ketkä ovat sinun sankareitasi?

Esikuvia, joita katsot ihaillen ylöspäin.

Sinä olet sankarisi.

Sinussa on ne samat piirteet, joita ihailet heissä.

Piilossa pinnan alla.

Sinussa.

Odottamassa hetkeä, jolloin löydät nuo piirteet itsestäsi.

Ihailet sankareitasi, jotta voisit elää haluamaasi elämää.

Sinun elämääsi.

He johdattavat sinua eteenpäin.

He tekevät asioita, joita sinä haluat tehdä.

Asioita, joita olet syntynyt tekemään.

Ihaile ja inspiroidu heidän sanoistaan, teoistaan ja olemisestaan.

Omaksu esikuviltasi kaikki, mitä tarvitset löytääksesi itsesi.

Kunnes huomaat tekeväsi niitä asioita, joita ihailit heidän tekevän.

Kunnes tunnistat ihailemasi piirteet itsessäsi.

Kunnes näet, että sinä olet sankari jollekin toiselle.

Esikuva auttamassa ihmisiä omalle polulleen.

Kaikki on jo sinussa.

Klik

”Kiitos kuuntelevasta keskustelusta, sopivasta ohjeistuksesta - kuitenkin omalle oivallukselle tilaa jättäen. Kun lähdin, tiedostin että päässä oli kuulunut ”klik”, jotain oli naksahtanut uuteen asentoon ja sen jäsentymiselle ja tietoiseksi muuttumiselle oli hyvä antaa vielä aikaa rauhoittumisen ja hiljentymisen merkeissä. Muutoksen hetken huomaa kyllä kun on todella tarkkaavaisena. Sellaisenkin mistä ei vielä tiedä mikä se on. Kiehtovaa!”

”Klik” ja elämä saa uuden suunnan.

”Klik” ja jokin muuttuu. Paremmaksi.

”Klik” ja jonkin ajan päästä kuulen, kuinka asiakkaani on uskaltanut jättää vanhan työnsä seuratakseen uutta polkua.

”Klik” ja saan seurata, miten luovuuden ääni alkaa puhjeta kukkaan.

”Klik” ja ajautumisen sijasta voikin alkaa valita oman suuntansa.

”Klik” ja näen, miten askeleet kulkevat kohti unelmaa, joka vielä hetki sitten oli piilossa.

Haluatko sinä kokea oman ”klik”-hetkesi ja alkaa seurata sydämesi polkua?

Ripottelen tähtipölyä jälleen elokuussa.

Lue lisää:

Uuden elämän arvo

Mentorointi

Läsnäoloa ja huomiota

Milloin sinun huolesi ovat saaneet toisen huomiota?

Milloin sinun huolesi ovat tulleet nähdyksi toisen silmin?

Milloin sinä olet saanut toisen huomiota?

Milloin sinä olet tullut nähdyksi?

Sellaisena kuin olet.

Huoliesi on tarkoitus saada myös muiden kuin sinun huomiota. 

Silloin ne pienenevät - tai katoavat taivaan tuuliin.

Jos ne saavat vain sinun huomiotasi, ne suurenevat suurenemistaan.

Sinun on tarkoitus tulla nähdyksi.

Silloin sinä kasvat. 

Tulet enemmän itseksesi.

Toisen läsnäolo riittää.

Se on enemmän kuin tarpeeksi.

Läsnä.

Huomio vain sinussa.

Se on enemmän kuin mitä moni kokee tavallisina päivinä.

Siitä minun työssäni on kyse.

Annan läsnäoloni ja huomioni sinulle.

Se auttaa sinua löytämään vastauksia huoliisi, joihin et yksin ole löytänyt vastauksia.

Huolesi voivat muuttua mahdollisuuksiksi.

Se auttaa sinua löytämään itsesi ja oman polkusi.

Miltä kutsumus tuntuu?

Kymmenen vuoden uralle yritysvastuun konsulttina mahtui paljon onnistumisia.

Silti mikään niistä ei tuntunut niin hienolta kuin kuulla, että joku aloittaa aamunsa lukemalla blogiani.

Tietää, että oman tarinani kertominen rohkaisi kokeilemaan siipiä yrittäjänä.

Saada viesti mentoroitavalta, kuinka orastavasta haaveesta tuleekin totta.

Auttaa toista löytämään asioita, jotka saavat silmät sädehtimään.

Kuulla, kuinka suosittelemani Rosen-hoito oli ollut pyhä ja vapauttava kokemus.

Löytää yhteys niin, että koko keho säkenöi.

Olla täydellisesti läsnä ja puhua sydämestä niin, ettei muista sanoista jälkeenpäin mitään.

Avata luovuuden portti ja antaa vain sanojen virrata.

Kokea suurimpana haasteena, että unelmia on niin paljon, ettei osaa valita niiden väliltä.

Tuntea, että jos tämä olisi viimeinen päiväni, en katuisi mitään.

Tältä tuntuu merkityksellinen työ.

Tältä tuntuu elää kutsumustaan todeksi.

Haluaisitko sinä löytää omasi?

Varaa oma aikasi mentorointiin.

Sydämesi polulle

”Seuraavaan kuukauteen et saa miettiä lainkaan työhön liittyviä asioita.”

Tällaisen neuvon annoin eilen mentoroitavalleni, joka etsii uutta suuntaa uralleen.

Uskon, että seuraavaan tapaamiseen mennessä on tapahtunut paljon enemmän kuin edellisen kuukauden aikana.

Tiedän, että tätä neuvoa noudattamalla näen seuraavalla kerralla sädehtivät silmät edessäni.

Kuulen kokemuksia ilosta ja nautinnosta.

Olemme yhden tai useamman askeleen lähempänä vastausten löytymistä.

Autan ihmisiä löytämään uuden suunnan uralleen, mutta hyvin epätavallisin keinoin.

Minun kanssani et listaa vahvuuksiasi ja mieti, millaisista työtehtävistä pidät.

Et ehkä ole vielä tietoinen todellisista vahvuuksistasi.

Et ehkä tiedä, kuka aidosti olet.

Minä en auta löytämään järkeviä ratkaisuja, koska järki on saanut sinut niin eksyksiin.

Autan löytämään sen polun, jossa sielusi tuntee olevansa elossa.

Sydämesi polun, jolla voit olla juuri sellainen kuin olet.

Saatat aloittaa etsintäsi katseesi tiukasti urapohdinnoissa ja päätyä löytämään elämän, jonne tunnet kuuluvasi.

Se elämä voi olla jotain ihan muuta, mitä nyt osaat kuvitella.

Siinä elämässä ei tarvitse odottaa lomia tai eläkepäiviä, koska löydät merkitystä arjesta.

Ota ensimmäinen askel uuteen elämääsi ja varaa aika mentorointiini.

Uuden elämän arvo

Miten paljon arvoa saisit siitä, ettet kuluta jälleen yhtä vuotta itsellesi merkityksettömässä työssä?

Minkä arvoinen sinulle on hetki, jolloin voit jättää vanhan taaksesi löydettyäsi oman paikkasi?

Miten paljon arvoa saisit siitä, että löydät elämääsi ilon harmauden ja pimeyden jälkeen?

Minkä arvoinen sinulle on nautinto, kun tunnet vuosien jälkeen luovuuden virtaavan?

Kuinka paljon arvoa saisit siitä, että kadoksissa olleet unelmasi avautuvat silmiesi eteen?

Minkä arvoinen sinulle on kutkuttava tunne sunnuntai-iltana, kun et malta odottaa uuden viikon alkua?

Ajatteletko itsellesi ostamiasi palveluita kuluna vai investointina?

Jos ne ovat kuluja, yrität aina löytää halvemman vaihtoehdon.

Jos näet ne investointeina itseesi ja tulevaisuuteesi, alat nähdä arvon hinnan takana.

Olet valmis maksamaan siitä, että joku toinen on miettinyt valmiiksi askeleita, jotka vievät sinua eteenpäin.

Maailma on täynnä ilmaisia neuvoja, podcasteja, videoita, webinaareja tai kirjoja.

Blogissani on lähes 250 tekstiä, jotka auttavat sinua oivaltamaan, kysymyksiä, joiden avulla pääset eteenpäin.

Voit kokeilla, harhailla ja löytää etsimäsi.

Voit myös nopeuttaa etsintääsi ja valita sinulle sopivan kumppanin matkallesi.

Käytin lähes kymmenen vuotta harhailuun ennen kuin löysin keinot, jotka auttoivat minua pääsemään polulleni.

Nyt näen, miten harhailun tuloksena löytämäni keinot vievät toisia kohti sydämensä polkua.

Minä harhailin, jotta sinä voisit oikaista muutaman mutkan etsinnöissäsi.

Juuri nyt on oikea hetki ottaa ensimmäinen askel kohti itsesi näköistä elämää.

Ota yhteyttä, jos kaipaat unelmasiepparin apua etsintöihisi.

Lue lisää mentoroinnistani.

Ura vai elämä?

Aloittaessani omaa uramuutostani en tiennyt, mitä olen etsimässä.

Tiesin vain, että en halua palata perhevapaalta entiseen työhöni.

Luulin etsiväni vain sitä, mitä haluan tehdä työkseni.

Löysin sen, mutta sain jotain vielä enemmän.

Sain itseni näköisen tavan elää.

Löysin merkityksen tekemiselleni.

Opin kuuntelemaan itseäni.

Sain tavoitteiden tilalle unelmat, joiden tiedän toteutuvan.

Ennen kaikkea sain rauhan.

Rauhan mieleen ja rauhallisen rytmin elämään.

Siitä en halua enää luopua.

En enää haaveile eläkepäivistä tai laske kuukausia lomaan.

Loma on menettänyt merkitystään, kun merkitystä löytyy arjesta.

Lähinnä opettelen hillitsemään innostustani.

Siitäkin tarvitsee pitää vapaata ja muistaa levätä.

Tiedän, että kaikki meni juuri niin kuin pitikin.

Silti suren niitä vuosia, jotka olen unohtanut työkiireiden vuoksi.

Huomaan monen läheisteni kanssa vietetyn hetken pyyhkiytyneen mielestä.

Oli aina niin kiire töissä saada maailma valmiiksi, että mieli teki töitä vapaallakin.

Haluan elää niin, että muistan loppuelämäni vuodet.

Mitä sinä etsit?

Itsesi näköistä uraa vai elämää?

Mentorointi

Mietin pitkään, millä sanalla kutsuisin sitä, mitä teen työkseni.

Olenko mentori, valmentaja, inspiroija vai jotain muuta?

Mietin, kunnes sain hyvän neuvon unohtaa määrittely ja antaa asiakkaiden kertoa.

Yhdeltä sain nimen dream catcher.

Autan tunnistamaan unelmasi ennen kuin itse vielä tiedät, miltä ne näyttävät.

Toisen mielestä dream hatcher kuvaisi vielä paremmin, miten autan hautomaan unelmia, kunnes ne ovat valmiita kuoriutumaan päivänvaloon.

Autan löytämään ja näkemään ainutlaatuisuutesi.

Kolmas lähetti minulle kuvan upeasta maalauksestaan saatesanoilla: ”Ajattelin antaa tälle nimeksi ’En ole luova’.”

Muistutuksena lähtötilanteesta, kun luovuus oli kadonnut elämästä pitkäksi aikaa.

Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen oli löytynyt luovuuden flow ja maalaaminen vuosien tauon jälkeen.

Kasvoilla sädehtivä ilme, kun sydämessä tuntui jälleen innostuksen merkkejä.

Autan löytämään paikkasi, kun tiedät kaipaavasi urallesi muutosta, mutta et tiedä, mistä suunnasta lähteä etsimään.

Muutos tarvitsee aikaa, kun alkaa huomata, että oma paikka saattaakin olla jossain ihan muualla kuin missä se on tähän asti ollut.

Autan sinua luottamaan paikkasi löytyvän silloinkin, kun oma uskosi on vähissä.

Autan sinua seuraamaan sydämesi polkua.

Kutsun sitä mentoroinniksi. Sinä voit keksiä minulle uuden lempinimen.

Lue lisää työskentelystä kanssani.

Inspiraatio

Luovan työn parhaita puolia on, että ihan kaikkea voi käyttää inspiraationa.

Niitä synkimpiäkin päiviä, kun itkee saavillisen kyyneleitä keittiön lattialla eikä edes jooga auta nousemaan murheen alhosta.

Kun tunnen olevani kuilun pohjalla, taiteilijaminä hykertelee, että tästä saa niin hyvää materiaalia tuleviin kirjoituksiin.

Kun en näe valoa synkän pilven alla, yrittäjäminä ajattelee, kuinka tämäkin tunne auttaa palvelemaan mentoroitaviani paremmin.

Kun on itse päässyt pimeyden toiselle puolelle, pystyy samaistumaan toisen tunteisiin

Kun on itse rämpinyt pelon suossa epävarmuudessa, tietää tarkalleen, miltä toisesta tuntuu muutoksen keskellä.

Saan eniten inspiraatiota tunteista.

Kun tunne pääsee vapauteen, antaa se aina inspiraatiota sanoille.

Tunnemyrkyistä riittää kirjoitettavaa pitkään.

Suurimmat luovuuden purkaukset ja vaikuttavimmat runot tulevat Rosen-hoidon jälkeen.

Kun kehosta vapautuu vanhaa, syntyy valtavasti tilaa luovuudelle.

Muscles of inspiration.

Inspiraatio on sisäänhengitystä.

Kun voin hengittää vapaammin, luovuudella on tilaa virrata kehoon.

Lähtöruutu

Joskus on hyvä katsoa taaksepäin.

Palata lähtöruutuun ja nähdä, miten pitkälle on päässyt.

Kaksi vuotta sitten aloitin muutoksen, jolle ei ollut karttaa eikä suuntaviittoja.

Motivaationa pelko, että joudun palaamaan entiseen.

Mielessä toivo siitä, että löydän oman paikkani.

Lähtöruudussa olisin kuvannut tilannettani näin:

“Kaipaan jotain muuta, mutta en tiedä, mitä se voisi olla. Miten löydän rohkeuden tehdä jotain muuta? Jos ylipäänsä löydän sen, mitä haluaisin tehdä. En ole varma, onko minulle olemassa mitään parempaa.

Olen jumissa maailmassa, jossa olen aina ollut. Olen aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi, etten kuulu tänne. Pelottaa ajatella, että voisin tehdä jotain muuta. Mitä se voisi olla?

Mitä jos en löydä etsimääni? Mitä jos joudun palaamaan entiseen, vaikka se ei ole minulle oikea paikka? En tunne ketään oman maailmani ulkopuolelta. Kaikki ympärilläni elävät samaa kiireistä ja menestyksekästä elämää. Onko olemassa vaihtoehtoa?

Olen tehnyt järkeviä valintoja pelosta käsin. Valitsin opiskelupaikan ja ammattini, koska se oli järkevä valinta. En tiennyt mitä oikeasti haluaisin tehdä. Olen menestynyt urallani ja silti minua kalvaa tunne, onko tässä kaikki, mitä elämällä on minulle tarjota. Jokin tuntuu koko ajan olevan pielessä.

Kadehdin kaikkia, jotka suhtautuvat intohimoisesti työhönsä, nauttivat ja tuntevat tekevänsä merkityksellistä työtä. On vaikea ajatella, että maanantaina ei odottaisi viikonloppua tai loman jälkeen laskisi päiviä seuraavaan lomaan eikä aloittaisi lomaa aina uupumuksen partaalla. Työ vie minulta liikaa aikaa ja energiaa. En halua elää vastoin arvojani niin, ettei minulla ole aikaa perheelleni. En halua tuntea, että elämä valuu hukkaan joka päivä.

En edes tiedä, minkä asioiden tekemisestä nautin. Minulla ei ole omia harrastuksia. Keksin kyllä paljon asioita, joita pitäisi tehdä. En enää muista, kuka olin ennen kuin minusta tuli äiti. Kaipaan omaa aikaa, mutta en osaa ottaa omaa aikaa itselleni.

Haluan lapseni näkevän, että jokainen voi seurata unelmiaan. Haluan hänen uskovan, että hänestä voi tulla mitä tahansa. Haluan olla äiti, joka esimerkillään näyttää, että on mahdollista nauttia työstään. Ettei tarvitse uhrata elämäänsä työlle, josta ei välitä. Miten näytän esimerkkiä, kun minulla ei ole omia unelmia?

Miten unohdan tämän tunteen, joka minulla on aina ollut, että minun on tarkoitus tehdä jotain arvokasta elämälläni? Olen valmis tekemään muutoksia, mutta en tiedä, miten aloittaa ja miten löydän oman polkuni.”

Kaksi vuotta myöhemmin olen kiitollinen, että lähdin matkalle.

Löysin oman polkuni.

Löysin jotain paljon enemmän kuin uskalsin toivoa.

Epätavallinen

Ihminen tottuu mihin tahansa.

Epätavallisestakin tulee arkea, kun se jatkuu riittävän pitkään.

Kun elää tavallista arkea, epätavallinen pelottaa.

Kun tottuu epätavalliseen arkeen, tavallinen pelottaa.

Useimmat luulevat etukäteen, etteivät selviäisi pahimmasta.

Jos pahin toteutuu, he huomaavat, että kaikesta selviää.

Tavalla tai toisella.

Selviämisessä auttaa se, että vaihtoehtoja ei ole.

Pahin tulee elämään yleensä yllättäen ja lupaa kysymättä.

On vain jaksettava.

Tunti, päivä tai viikko kerrallaan.

Päivistä tulee kuukausia, vuosia.

Arki on arkea epätavallisissakin olosuhteissa.

Kaikkeen tottuu, vaikka ei haluaisi.

Romahdus tulee usein vasta, kun palaa epätavallisesta takaisin tavalliseen.

Kun on aikaa ja tilaa romahtaa.

Vasta jälkeenpäin näkee, mistä kaikesta selvisi.

Joissain tilanteissa on myös olemassa vaihtoehtoja.

Tietää elävänsä epätavallista arkea ja samalla tietää, että voisi lähteä.

Maailma on täynnä vaihtoehtoja.

Ja kuitenkin pysyy paikallaan.

Kun on tottunut epätavalliseen, tavallinen pelottaa.

Epätavallisesta on tullut itselle tavallista.

Silti tietää, että voi valita, millaista arkea haluaa elää.

Kartta

Mitä jos kartta ilmestyy näkyville vasta, kun olet päässyt perille?

Et edes tiedä matkalle lähtiessäsi, missä perillä on.

Tiedät sen vasta, kun pääset määränpäähän.

Tunnet sen jokaisella solullasi.

Ehkä jopa itkettää vähän helpotuksesta, koska et ihan uskonut, että joskus pääsisit perille.

Seurasit vain johtolankoja mukanasi kolme kompassia: ilo, uteliaisuus ja pelko.

Ilo näytti suunnan sinne, missä sielusi tuntee olevansa elossa.

Uteliaisuus oli alitajuntasi, joka askel kerrallaan näytti suunnan kohti sitä, minkä vuoksi synnyit tähän elämään.

Pelko ohjasi ensin pois sieltä, mistä lähdit ja minne pelkäsit päätyväsi takaisin.

Kun päätit, ettet aio enää palata, pelko siirtyi ohjaamaan sinua sinne, minne eniten halusit päästä.

Perillä saat kartan käteesi.

Näet valtaväylät, joilta uskalsit poiketa pienemmille teille.

Risteykset, joiden ohi meinasit kulkea niitä huomaamatta.

Kuoppaiset pikkutiet, joiden varrella usko meinasi loppua.

Majapaikat, joissa keräsit voimia jatkaa matkaa.

Ja sen kohdan kartassa, josta kukaan muu ei ollut vielä mennyt.

Piirrät siihen oman polkusi, jotta muistat, miten pääsit perille.

Kompasseina ilo, uteliaisuus ja pelko.

Toinen polku

Kuvittele ihminen, jolla ei ole unelmia. Joka on unohtanut unelmoinnin taidon.

Kun häneltä kysytään haaveista, mielessä on vain tyhjää.

Kuvittele ihminen, joka ei enää muista, mistä asioista hän nauttii pelkästä tekemisen ilosta.

Kun elämästä on tullut loputon lista suorituksia ja tehtäviä, joita pitäisi tehdä.

Kuvittele tuo sama ihminen, kun hän ensimmäistä kertaa löytää asioita, joista saa iloa.

Kun hän löytää ensimmäisiä häivähdyksiä unelmistaan.

Unelmista, jotka luuli jo kadottaneensa.

Kun hän löytää luovuuden, jota ei uskonut itsellään olevan.

Kun hän antaa itselleen luvan ajatella elämää maailmassa, jossa hän ei tuntisi olevansa ulkopuolinen.

Maailmassa, jonne hän kuuluisi heimonsa pariin.

Kun hän alkaa päästää mieleensä ajatuksia, että ehkä voisi olla olemassa toinenkin vaihtoehto.

Ehkä ei tarvitse palata vanhaan.

Minä olin tuo ihminen.

Tänään tapasin toisen, joka on alkanut uskoa, että ehkä on olemassa toinen polku. Oma polku.

Ei ole kauniimpaa näkyä.