Aamusivut

Miten löydän oman tieni, kun en tiedä mitä haluan tehdä?

Kirjoita

käsin

tajunnanvirtaa

kolme sivua

joka aamu.

Tuon kysymyksen kanssa aloin kirjoittaa aamusivuja vuosi ja kolme kuukautta sitten. Sinä aikana olen kuorinut valheellisia kerroksia itsestäni, päästänyt irti täydellisyyden tavoittelusta, löytänyt kadoksissa olleen luovuuden ja taiteilijan itsestäni, saanut oman ääneni takaisin, jättänyt taakse vanhan urani, oppinut unelmoimaan isosti ja saanut luottamuksen, että elämä kantaa.

Aamusivujen ajatus on peräisin Julia Cameronin kirjasta Tie luovuuteen - Henkinen polku syvempään luovuuteen (The Artist’s Way). Kirja, joka muutti elämäni. Kirja, joka odotti hyllyssäni yksitoista vuotta ennen kuin annoin sen voimalle mahdollisuuden. Kirja, jota suosittelen kaikille muutosta tai itsensä näköistä elämää kaipaaville. Olin kokeillut aamusivujen kirjoittamista jo yksitoista vuotta sitten, mutta silloin en ollut tarpeeksi kärsivällinen jatkamaan ja huomaamaan niiden tehoa.

”Aamusivuja ei voi tehdä väärällä tavalla. Ne ovat pelkkiä joka-aamuisia ajatuksen harhailuja, joiden ei ole tarkoituskaan olla taidetta, tai edes kirjoittamista. Haluan korostaa tätä erityisesti kaikille ei-kirjoittajille. Kirjoittaminen on vain yksi työkaluista. Riittää kun liikutat kättäsi paperin poikki ja kirjoitat mitä tahansa mieleesi tulee, oli se sitten kuinka hölmöä, pikkumaista tai outoa tahansa.”

Kirjoita kaikki, mitä mielessäsi liikkuu. Ei tarvitse kirjoittaa oikein, välittää lauserakenteesta, kielioppivirheistä tai onko tekstissä mitään järkeä. Jos mielessä ei liiku mitään, kirjoita ”en keksi mitään kirjoitettavaa, en keksi mitään kirjoitettavaa”. Hetken päästä tulee taas jotain mieleen.

Oksennan aamusivuihin kaikki ajatukset, jotka ilman kirjoittamista pyörivät päässäni uudestaan ja uudestaan. Vapautan pimeät asiat mielestäni, jolloin syntyy tilaa uusille, paremmille ajatuksille. Tekstiä ei ole tarkoitus näyttää kenellekään muulle, joten saa kirjoittaa vapaasti mitä tahansa.

”Kaikki nuo valittavat, vihaiset asiat, jotka kirjoitat paperille aamuisin, ovat esteenä sinun ja luovuutesi välillä.”

Aamulla mieli on vielä unen ja valveen rajamailla, joten silloin saa parhaiten yhteyden sisimpään. Sen vuoksi kannattaa kirjoittaa aamulla heti herättyään. Myönnän, etten aina ole kirjoittanut aamuisin. Jos lapsi herättää viideltä, ei tee mieli nousta yhtään aikaisemmin kirjoittamaan. Olen kirjoittanut usein iltapäivällä lapsen päiväunien aikana tai välillä iltaisinkin. Enkä aina kirjoita edes kolmea sivua, mutta kirjoitan joka päivä. Muutos pysähtyy heti, jos jätän kirjoittamisen väliin.

”Aamusivut auttavat meitä pääsemään pelon, kielteisyyden ja mielialojen ailahtelun toiselle puolelle.”

Minulle aamusivut ovat meditointia kirjoittamalla. Niitä voi ajatella myös todella halpana terapiana. Jos jätän kirjoittamisen väliin, olen ärtynyt, kiukkuinen ja ajatukset ovat tahmeita. Kirjoittamisen jälkeen mieli on puhdistunut kaikesta negatiivisuudesta.

Kaikki nykyiset unelmani ovat tulleet ensimmäistä kertaa tietoisuuteeni aamusivujen kautta. Ne ilmaantuvat ensin sivulauseessa tai yhtenä sanana ja kasvavat sitten suuremmiksi, kunnes lopulta huomaan niiden toteutuneen.

Aloita pienellä teolla. Ota kynä ja paperia ja kirjoita. Anna elämäsi muuttua.