Huomiopeli

Janoamme huomiota.

Haemme huomiota, jota emme ole saaneet.

Pelaamme huomiopeliä, jossa mikään määrä huomiota ei ole riittävästi.

Tärkeintä on saada lisää huomiota.

Enemmän on parempi ja määrä korvaa laadun.

Kaikki keinot ovat sallittuja huomion maksimoimiseksi.

Suunnittelemme ja laskelmoimme tekemisiämme saadaksemme huomiota.

Huomiolla on arvoa, joka voi tuoda leivän pöytään ja euroja tilille.

On oltava brändi, jonka sisältö on ennakoitavaa ja erottuvaa.

Siksi varomme tekemästä asioita, jotka voisivat viedä huomion pois.

On perustettava toinen tili, jossa voi julkaista vapaasti haluamaansa sisältöä.

Samalla menetämme osan siitä aitoudesta, joka alun perin oli huomion arvoista.

Janoamme huomiota ruudun takaa.

Saatamme unohtaa tärkeimmän huomion oikeassa elämässä.

Sen jonka määrää ei voi mitata.

0 Comments

Päästä irti

Elämme harhassa, että voisimme päästää irti vanhasta vain tahdonvoimalla.

Vaikka kuinka päätämme ja yritämme, epäonnistumme.

Pidämme kiinni ja haluaisimme päästää irti.

Syytämme itseämme mielen heikkoudesta.

Yritämme taas ja päädymme puristamaan entistä kovemmin.

Toiset näkevät, miten kiinni olemme vanhassa.

Ihmettelevät, miksi emme jo hellitä otettamme.

Tiedostamaton pitää meitä otteessaan.

Miten voisit päästää irti, jos et tiedä, mistä pidät kiinni?

Mielen rajoitukset eivät ole mielellä hallittavissa.

Ne ovat tiedostamattomina tunteina kehossa.

Piiloutuneena lihasjännitykseksi, alitajunnan uumeniin.

Lihakset ovat jännittyneet tapahtumista, jolloin emme ole saaneet turvallista huomiota.

Kun emme ole voineet tuntea vapaasti.

Niin kauan kuin vanha tunne on patoutuneena kehoon, se rajoittaa elämäämme.

Keholla on ollut syynsä suojella meitä.

Emme oikeastaan itse pidä kiinni vanhasta. Lihakset tekevät sen puolestamme.

Vasta kun ne saavat kaipaamansa huomiota, ne voivat hellittää.

Antaa tiedostamattoman tulla tietoisuuteen.

Päästää irti.

Aina ei ole kiinni tahdonvoimasta, että pidät kiinni vanhasta.

Vapaus voi löytyä kehon kautta.

Rosen-menetelmä ja yinjooga ovat antaneet minulle vapauden.

Mistä sinun kehosi voisi päästää irti?

0 Comments

Selän anatomiaa

Selkäranka sisältää koko elämämme.

Minun selkärankani on mutkainen.

Mutkien kohdalla olen väistellyt tunteita, tapahtumia ja ihmisiä.

Väistänyt sivurooliin omassa elämässäni.

Alimmissa kaulanikamissa on ollut iso patti, joka hokee ”pitäisi, pitäisi, pitäisi”.

Kontrollin portti, joka on estänyt tunteiden virtaamisen sydämestä mieleen.

Ei ihme, että hartiat ovat olleet kovat ja tunnottomat.

Kaikki tunteet ovat jääneet padon taakse jumiin.

Yläselän rintanikamissa on ollut musta laatikko täynnä padottua vihaa.

Nikamat niin kiinni toisissaan, että niiden välissä ei ole ollut liikettä.

Teräspanssari, joka on estänyt tuntemasta ja ilmaisemasta vihaa, suuttumasta ja raivostumasta.

Alemmissa rintanikamissa on ollut piilopaikkani, luola kohonneena muita nikamia korkeammalle.

Kuin olisin paennut taaksepäin. Väistänyt iskuja vyön alle.

Ristiluun kohdalla elämäni pelot ovat kerrostuneet tiheiksi sedimenteiksi.

Kun yläselkä kipeytyy, tiedän olevani vihainen jostain.

Kun keskiselkä kipeytyy, tiedän piiloutuvani jotakin.

Kun alaselkä kipeytyy, tiedän pelkääväni jotain.

Kiitän selkääni kaikesta, miltä se on minua suojellut ja mitä se on minulle paljastanut.

Opettelen tuntemaan tunteet ilman, että selkäni tarvitsee ilmoittaa niistä minulle.

Lupaan pitää siitä parempaa huolta.

Olen päässyt takaisin oman elämäni päärooliin.

Millaisen historian sinun selkäsi muistaa?

0 Comments

24. Tunnekuvakirja

Kirja, joka kuvaa tunteiden vuoristoradan matkalla omaksi itseksi, miltä tuntuu hylätä ulkoiset vaatimukset ja hypätä oman elämänsä ohjaimiin.

24. Camilla Tuominen: Tunnekuvakirja – Tunnesekamelskasta tunteiden ymmärtämiseen

Camillan kirja kuvaa ja sanoittaa täydellisesti parin vuoden aikana kokemani muutoksen.

Vaikka oma tarinani on aivan toinen, ovat tunteet yhteisiä.

Tunsin olevani vääränlainen, väärässä maailmassa ja eläväni jonkun toisen elämää.

Kun sisäinen tuska kasvaa riittävän suureksi, lopulta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttua.

”Ymmärsin, että se viimeinen, jonka päälle kaikki tämä paha olo kaatui, oli viaton lapseni. Minun huono oloni, murehtiminen, stressi, kaikki tulisi heijastumaan lapseni kasvuun ja kehitykseen.”

Minut pysäytti lapseni sairastuminen. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi suorittamiseen ja kärsimykseen.

Opin kuuntelemaan sisäistä ääntäni. Opin tunnistamaan tunteeni ja kunnioittamaan niitä. Löysin luovuuden ja taiteilijan itsestäni.

Pelkäsin hypätä tuntemattomaan, mutta vielä enemmän pelkäsin, että mikään ei muuttuisi.

”Oli pelottavampaa jäädä kuin lähteä.”

Hypättyäni huomasin laskeutuneeni jaloilleni.

Jokaisen tarvitsee kulkea oma matkansa itse, mutta maailma on täynnä inspiraatiota ja saman kokeneita.

Lukiessani nauroin löytäessäni samat mietelauseet, joita olin kirjoittanut muistikirjaani, kirjat, joita olin lukenut ja puheet, joita kuunnellut.

Elämä ohjaa kyllä eteenpäin, kun pitää silmät avoimena ja tarttuu tilaisuuksiin.

0 Comments

Maalaus

Maalaan sanoilla.

Ripottelen ajatuksia sanoiksi, sanoja lauseiksi, lauseita maalauksiksi.

Hengitän sanojen tahtiin.

Sinä olet kanssani maalari.

Ilman sinua maalaukseni ei ole valmis.

Maalaat sanoillani mieleesi kuvan.

Kuva herättää sinussa tunteita.

Tunnet, että sanani ovat juuri sinulle.

Ehkä tunnet, että kirjoitan sinusta.

Jokainen maalaa sanoistani erilaisen taideteoksen.

Yhdistää kuvaan kokemuksia, tunteita, tapansa katsoa maailmaa.

Maalaan teoksen, joka on minulle merkityksellinen.

Lähetän maalaukseni maailmalle.

Sen jälkeen se on vapaa muuttumaan.

Toivon, että sanani saavat sinut hengittämään samaan tahtiin kanssani.

0 Comments

Unelma

Haluatko saada toisen ihmisen sädehtimään?

Kysy häneltä, mitä hän tekisi työkseen, jos kaikki olisi mahdollista.

Näet sellaisen loisteen, jonka voimalla tiedät esteiden väistyvän, kun hän pääsee toteuttamaan unelmaansa.

Voit myös saada vastaukseksi epäuskoisen hiljaisuuden.

Jos ensimmäistä kertaa alkaa miettiä unelmiaan, järki saattaa pyyhältää paikalle nopeasti esittämään vastalauseitaan.

Silloin kysy uudestaan.

Kysy niin monta kertaa, kunnes näet toisen silmissä loisteen ja sisäisen palon.

Haluatko saada itsesi sädehtimään?

Kysy itseltäsi, mitä tekisit, jos kaikki olisi mahdollista.

Älä mieti, onnistutko, mistä saat elannon, mitä muutkin sanovat, ei ole koulutustakaan, olet liian vanha tai nuori, liian sitä tai liian vähän tätä.

Kuvittele unelmasi ja kirjoita ne ylös.

Kirjoita unelmien työpäivästäsi, keskity tunteisiin, tunnelmiin, haluamiisi yksityiskohtiin, miltä sinusta tuntuu, kun unelma on toteutunut. Ei tarvitse vielä tietää tarkasti, mitä tulet tekemään.

Kirjoita käsin, sillä käsi on yhteydessä sydämeen. Unelmat asuvat sydämessä.

Laita kirjoituksesi talteen. Muista merkitä päivämäärä.

Kun luet tekstin myöhemmin uudestaan, huomaat ottaneesi monta askelta kohti unelmaasi.

Vain sen voimalla, että uskalsit unelmoida.

0 Comments

Sukupolvien ketju

Olemme jokainen osa sukupolvien ketjua.

Omaksumme sukupolvelta toiselle siirtyneitä uskomuksia, ajatuksia, tunteita ja käyttäytymismalleja. Täysin tiedostamatta.

Kasvamme sukupolvien totuuteen.

Siirrämme totuutta seuraaville sukupolville.

Toistamme vanhempiemme, isovanhempiemme tai esivanhempiemme tapoja, vaikka vannoimme, että teemme kaiken toisella tavalla.

Ympäröivä maailma ja olosuhteet luovat oman vivahteen totuuteen, mutta ydinsanoma pysyy muuttumattomana.

Olemme vain lenkki ketjussa niin kauan kuin emme tiedosta, että omaksumamme totuus ei välttämättä olekaan ainoa totuus.

Voimme olla myös lenkki, joka katkaisee ketjun.

Se osa ketjusta, joka alkaa kyseenalaistaa sukupolvien totuutta.

Kun alkaa selvittää totuutta itselleen, näkee kaiken olevan yhteydessä toisiinsa.

Asiat eivät olekaan niin mustavalkoisia kuin alunperin ajatteli.

Historiaan sukeltamalla ymmärtää syyt ja seuraukset.

Jokainen edeltävä sukupolvi teki parhaansa niillä olosuhteilla ja kyvyillä, joita heille oli annettu.

Pystyy luopumaan katkeruudesta ja antamaan anteeksi aiempien sukupolvien teot.

Pystyy hyväksymään, että siirtää monta totuutta tulevien sukupolvien kyseenalaistettavaksi.

Jos pystyy muuttamaan pienenkin osan totuutta, on muuttanut oman elämänsä lisäksi tulevien sukupolvien tarinan.

0 Comments

Ainoa

Kunpa muistaisit aina, ettet ole ainoa.

Ettet ole koskaan yksin tunteidesi kanssa, vaikka niin kuvitteletkin.

Aina on joku toinen, joka on tuntenut täysin samoin.

Aina on joku toinen, joka on kokenut saman menetyksen.

Aina on joku toinen, joka tuntee itsensä pohjattoman yksinäiseksi.

Aina on joku toinen, joka pelkää, ettei löydä paikkaansa maailmassa.

Aina on joku toinen, joka ei tiedä, mitä tehdä seuraavaksi.

Aina on joku toinen, joka sinnittelee osaamatta pyytää apua.

Aina on joku toinen, joka piilottelee suurinta salaisuuttaan.

Aina on joku toinen, joka näyttää reippaammalta kuin onkaan.

Tarvitsee vain löytää se toinen.

Se toinen voi löytyä lähempää kuin osaat ajatellakaan.

Etsimisen voi aloittaa puhumalla.

Puhu, sillä vaikeneminen kasvattaa muuria ympärillesi.

Mitä pidempään vaikenet, sitä paksummaksi muuri kasvaa.

Sitä yksinäisemmäksi tunnet itsesi tunteidesi kanssa.

Kannattaa etsiä se toinen, jolle voit kertoa, miltä oikeasti tuntuu.

Toinen, joka tietää tarkalleen, miltä sinusta tuntuu.

Tunteet ovat kaikilla samanlaisia.

Ja niin moni on kokenut saman kuin sinä.

0 Comments

Rosen-kupla

Olin kuplassa, josta haluaisin huutaa koko maailmalle ja samaan aikaan pitää kaiken itselläni.

Olo on niin pyhä ja kiitollinen, etteivät sanat riitä kuvaamaan minussa tapahtunutta muutosta.

Tunsin, miten minulta on kauan sitten katkaistu siivet. Kasvatin itselleni uudet, isot ja kantavat.

Tunsin, miten olen aina kulkenut varpaillani, varoen. Sain kokemuksen, että omat jalkani kantavat.

Tunsin, miten minun on tarvinnut kontrolloida itseäni ja ympäristöäni. Ymmärsin, ettei minun tarvitsekaan ratkaista kaikkia ongelmia.

Tunsin, miten olen paennut koko elämäni epävarmuutta. Koin, että epävarmuudessakin voi luottaa siihen, että elämä kantaa.

Tunsin, miten olen antanut elämäni pelkojeni kasautua tiheiksi sedimenteiksi. Näin, miten pelot karisivat pois ja tilalle tuli valoa.

Tunsin, miten olen kantanut syyllisyyttä asioista, joille en ole voinut mitään. Annoin itselleni anteeksi.

Tunsin, miten olen piilottanut itseni suojaan ilkeiltä sanoilta ja teoilta. Avasin piilopaikkani oven ja astuin ulos vapauteen.

Tunsin, miten asun vieläkin päässäni. Oivalsin, että voin löytää tien kehooni.

Tunsin, miten haluaisin olla jo valmis. Samalla hyväksyin oman keskeneräisyyteni.

Tunsin, miten kehoon padottujen tunteiden vapautuminen purkaa mielen rajoituksia.

Kiitos Rosen-heimoni.

0 Comments

Tunne

Meidät opetetaan pienestä pitäen hillitsemään tunteitamme.

Älä raivoa. Älä huuda. Ei saa nauraa liian kovaan ääneen. Itkeminen on heikkouden merkki. Älä pelkää. Ryhdistäydy.

Järkevä ihminen osaa hillitä tunteensa.

Pelkäämme päästää tunteet valloilleen, ettemme erottuisi joukosta.

Pelkäämme vahvoja tunteenpurkauksia, ettemme sairastuisi mieleltämme.

Ja juuri tunteiden tukahduttaminen sairastuttaa mielen ja jopa kehon.

Tunteet kertovat, missä rajamme kulkevat.

Jos vihaa ei ole lupa ilmaista, ainoa tapa käsitellä vihaa on kääntää se itseensä. Masennus on sisäänpäin käännettyä vihaa.

Jos surua ei ole lupa surra, se koteloituu sisimpään.

Tukahdutettu tunne alkaa tietämättämme ohjata elämäämme. Saatamme tehdä päätöksiä padotuista tunteista käsin, vaikka kuvittelemme olevamme järki-ihmisiä.

Elämme niin vahvasti päässämme, että olemme kadottaneet yhteytemme kehoon ja tunteisiin.

Aikuinen on lapselle tunteiden peili. Yksi vanhemman tärkeimmistä tehtävistä on opettaa lapsi tunnistamaan tunteensa ja antaa lupa tuntea ne.

Tunne menee ohi, kun sen on saanut tuntea.

Tunne on tie vapauteen.

0 Comments