Kirjoitan sinulle

Elokuun lopussa aloin kirjoittaa blogia joka päivä.

Minulla oli vain aavistus, että se auttaisi löytämään suunnan eteenpäin.

Toivoin, että joku muukin kuin äitini ja kaksi ystävääni lukisivat sanojani.

En kuitenkaan osannut ajatella, mitä kaikkea kirjoittaminen olisi 163 tekstiä myöhemmin tuonut elämääni.

Tekstit ovat lyhentyneet, lauseet tiivistyneet ja ajatukset selkiytyneet.

Löysin oman ääneni, joka vahvistuu koko ajan.

Sain uskon ja luottamuksen, että kirjoitan lopun elämääni.

Kirjoitan, koska tunnen eläväni enemmän kirjoittaessani.

Kirjoitan, koska en osaa enää olla kirjoittamatta.

Kirjoitan, koska saan enemmän vastauksia kuin osaan kysyä.

Kirjoitan, koska sanani ovat merkityksellisiä niin monelle.

Kirjoitan sinulle, joka olet päässyt sanojeni kautta lähemmäs itseäsi.

Kirjoitan sinulle, joka tunnet sanojeni avulla itsesi vähemmän yksinäiseksi muutoksen keskellä.

Kirjoitan sinulle, joka juoksit perääni kiittääkseni sanoistani.

Kirjoitan sinulle, joka saat sanoistani lohtua, voimaa, uskoa ja rauhaa.

Kirjoitan juuri sinulle.

Kiitos, että olet.

Leave a Reply